Patricia Moyes (1923-2000) |
| Elämä | 
|
| Elämä Irlantilaissyntyinen dekkarikirjailija Patricia Moyes on syntynyt Brayssa Itä-Irlannissa 19.1.1923. Moyes kävi koulunsa 1930-luvulla Northamptonissa. Hän toimi sodan aikana vuosina 1940-1945 ilmavoimien palveluksessa tutkavalvontatehtävissä. Sodan jälkeen vuosina 1947-1953 hän toimi sihteerinä näyttelijä Peter Ustinovin tuotantoyhtiössä ja vuosina 1954-1958 Vogue -lehden toimittajana. Moyes jäi 1950-luvulla vapaaksi kirjailijaksi ja on asunut sen jälkeen pitkiä aikoja eri maissa, Sveitsissä, Hollannissa, Yhdysvalloissa kunnes muutti 1970-luvulla Brittiläisille Neitsytsaarille Karibian saaristossa, jossa hän myös kuoli 2. 8.2000. Suurin osa Moyesin tuotannosta on perinteisiä salapoliisiromaaneja, joiden päähenkilöinä ovat Scotland Yardin ylitarkastaja Henry Tibbet ja hänen vaimonsa Emma. Tämä keski-ikäinen miellyttävä aviopari joutuu selvittämään murhia ym. rikoksia sekä Englannissa että muualla Euroopassa, joskus kauempanakin. Moyes on kirjoitanut parikymmentä dekkaria ja niiden lisäksi hän on kirjoittanut nuortenkirjan ja kaksi teosta kissojen elämästä sekä yhdessä Peter Ustinovin ja Hal E. Chesterin kanssa käsikirjoituksen elokuvaan Varkaitten koulu (1960). Ensimmäisen rikosromaaninsa Dead Men Don't Ski Moyes julkaisi vuonna 1958 ja viimeisen romaaninsa Twice in a Blue Moon vuonna 1993. Moyesin viimeinen kirja Who Killed Father Christmas? ilmestyi vuonna 1996. Se on kokoelma hänen rikosnovellejaan vuosikymmenten varrelta. Suomeksi Moyesin dekkareita on käännetty runsaasti, kaikenkaikkiaan 13 kirjaa. Moyesin esikoisteos Dead Men Don't Ski (1958) ilmestyi Gummeruksen Salamasarjass jo vuonna 1961. Kaikki muut suomennetut kirjat ovat ilmestyneet WSOY:n SaPo -sarjassa. Viimeinen suomennos Musta tyttö, valkoinen tyttö (Black Girl, White Girl, 1989) ilmestyi vuonna 1992. Edelleenkin on siis suomentamatta dekkarit: The Sunken Sailor (1961), Murder Fantastical (1967), To Kill a Coconut (1977), Angel Death (1980) ja viimeinen dekkari Twice in a Blue Moon 81993). Palkintoja Mystery Writers of America: Edgar Allan Poe -palkinto 1971. Teokset Rikosromaanit Sarja: Scotland Yardin ylitarkasta Henry Tibbett ja hänen vaimonsa
Suomennokset Kuolleet eivät hiihdä. Alkuteos: Dead Men Don't Ski, 1958. Suom. Mirja Tolsa. Gummerus 1961. - (Salamasarja ; 91).  Jännittävä ja elävästi kerrottu rikostarina, jonka tapahtumat on sijoitettu keskelle Italian Dolomiittien suuremmoisia maisemia. Pienessä Santa Chiaran hiihtokeskuksessa sattuu outo kuolemantapaus, ja ylitarkastaja Henry Tibbett huomaa pian, etteivät hotelli Bella Vistan asukkaat ole lainkaan niin viattomia lomalijoita, kuin miltä näyttävät. Heillä kaikilla oli syytä vihata tohtori Hauseria, joka jollakin salaperäisellä mahdilla piti heitä vallassaan. ja heillä kaikilla oli tilaisuus ampua hänet, kun hän yksinään matkasi alaspäin hiihtohissillä... Esityslistalla murha. Alkuteos: Death on the agenda, 1962. Suom. Juhani Jaskari. WSOY 1963. - (SaPo ; 65). 2. p. 1983. ISBN 951-0-11961-X 3. p. 1992. ISBN 951-0-18004-1    Tapahtumapaikkana Geneven kansainvälinen huumekonferenssi. Päähenkilönä on Scotland Yardin ylitarkastaja Henry Tibbett, joka joutuu yllättävien epäilysten kohteeksi, kun konferenssin avustajana toiminut John Trapp löydetään murhattuna. Tibbettin ei muu auta kuin ryhtyä omin päin etsimään johtolankoja; onhan tällä kertaa kyseessä hänen oma kunniansa. Mutta tapahtumien vyyhti osoittautuu odottamattoman sotkuiseksi... Muotimurha. Alkuteos: Murder á la mode, 1963. Suom. Anna-Liisa Laine. WSOY 1964. - (SaPo ; 69). 2. p. 1993. ISBN 951-0-18688-0   Kaunis muotitoimittaja löytyy aamulla työpaikaltaan kirjoituskoneensa ääreen lyyhistyneenä. Kuoleman on aiheuttanut syanidi. Ylitarkastaja Henry Tibbett joutuu suorittamaan visaiset tutkimuksensa kaaosmaisissa oloissa: muotitoimittajien, mannekiinien, sovittajien ja valokuvaajien sekamelskassa. Pian hän huomaa olevansa keskellä mutkikkaita juonitteluja, omituisesti käyttäytyviä ihmisiä, salaperäisiä rakkaussuhteita. Kun vyyhti lopulta selviää, yllätys on melkoinen. Tähdenlento. Alkuteos: Falling star, 1964. Suom. Anna-Liisa Laine. WSOY 1965. - (SaPo ; 73). 2. p. 1995. ISBN 951-0-20326-2  Kunnianhimoinen englantilainen filmiyhtiö uurastaa kuumeisesti elokuvansa parissa Lontossaa. Miespääosaan on saatu enlantilaisten oma suosikki, joka kasvoleikkausten ja taidokkaiden toimenpiteiden ansiosta näyttää valkokankaalla iättömältä. Sankaritar on Italiasta tuotettu kansainvälinen tähti, uhkea ja temppuileva diiva. Kuvausten välillä filmiryhmä slevittelee keskinäisiä kahnauksiaan, lehtimiehet kärkkyvät mehukkaita juttuja ja tuottaja laskee hupenevia rahoja. Ensimmäinen kuolemantapaus vaikuttaa onnettomuudelta ja toinen selvältä itsemurhalta, mutta tilanne on jo riistäytynyt hallitsemattomaksi vyyhdiksi. Alkaa purevan ironian sävyttämä ja piinallinen kilpajuoksu filmin valmistumisen ja kuolemantapausten selvittämisen välillä. Totuus nukkuu sikeästi. Alkuteos: Johnny under ground, 1965. Suom. Arto ja Eeva Tuovinen. WSOY 1969. - (SaPo ; 103). Setä kuolema Hollannissa. Alkuteos: Death and the Dutch uncle, 1968. Suom. Pirkko Lokka. WSOY 1970. - (SaPo ; 107).  Tuulimyllyn siipi on kammottava, kuin jättiläismäisen luurangon käsi. Hiljaa kirskahdellen se lähtee liikkeelle, kehittä valtavan vauhdin ja pyyhkäisee tieltään kaiken. Sitoessaan uhrinsa myllyn alle murhaaja tiesi tämän. Sen tiesi myös apuun rientävä Scotland Yardin ylikomisario Henry Tibbett. Mutta ehtiikö hän ajoissa? Hänen on valittava yksi kolmesta tuulimyllystä, jotka armoton automaattikoneisto käynnistää klo 10. Aika neljä minuuttia.... Syntymäpäivälahjaksi kuolema. Alkuteos: Who saw her die?, 1970. Suom. Hilkka Pekkanen. WSOY 1973. - (SaPo ; 146). ISBN 951-0-00784-6  Primrose saapui Sveitsistä kantaen valtavaa syntymäpäiväkakkua. Violet Hollannista sylissään kaksi tusinaa huumaavasti tuoksuvia tummanpunaisia ruusuja. Daffodil Pariisista mukanaan korillinen kalleinta samppanjaa. Lady Balaclavan kolme kuvankaunista tytärtä aikovat juhlia perusteellisesti äitinsä 70-vuotispäivää idyllisessä vanhassa talossa englantilaisessa maalaismaisemassa. Mutta miksi lady Balaclava pelkää? Miksi hän on kutsunut syntymäpäivilleen myös poliisiylitarkastaja Henry Tibbettin Scotland Yardista? Oikutteleva vanha harppu, Henry tuumii ja valmistautuu viettämään leppoisan viikonlopun, mutta toisin käy. Kesken samppanja- ja kakkukemujen "vanha harppu" lyyhistyy henkivartijansa jalkoihin. Henki poissa ja kuolinsyy luonnollinen, toteaa paikalle kutsuttu lääkäri, ja Henry Tibbett saa tutkittavakseen yhden kiperimmistä jutuistaan, jossa hänen on pantava peliin sekä poliisinuransa että henkensä. Murha Alpeilla. Alkuteos: Season of snows and sins, 1971. Suom. Marjatta Kapari. WSOY 1974. - (SaPo ; 161). ISBN 951-0-06091-7  Nuoren ja komean hiihdonopettajan Robert Drivazin murha oli sensaatio Montarrazissa ja etusivun juttu siinäkin mielessä, että oikeudessa nähtiin sellaisia julkisuuden henkilöitä kuin Sylvie Claudet, vaikutusvaltaisen ja upporikkaan ranskalaisen poliitikon vaimo, kuvankaunis filmitähti Giselle Arnay ja hänen miehensä, eksentristen pariisilaisten suuri laulajasuosikki Michel Veron. Kun ylitarkastaja Henry Tibbett vaimonsa kanssa saapuu viettämään lomaa Montarrazziin ystävänsä Jane Westonin kutsusta, jutu on kuitenkin jo ratkaistu, ja Robert Drivazin petetty vaimo julistettu murhaan syylliseksi. Asia näyttää selvältä, mutta Tibbettin kuuluisa nenä alkaa silti haistaa palaneen käryä. Jutussa oli jotakin vinossa - kuin ihmisessä joka suojautuu sateenvarjon alle kirkkaana pakkaspäivänä. Kolmannen koiran kummallinen tapaus. Alkuteos: The curious affair of the third dog, 1973. Suom. Pirkko Lokka. WSOY 1978. - (SaPo ; 222). ISBN 951-0-08602-9  Gorsemeren pikkukylässä Lontoosta lounaaseen alkoi kummasti tapahtua, kun kuonnollisista kunnollisin eläkeläinen ajaa tömäytti kännissä ja kortitta kuoliaaksi lontoolaismiehen. Linnareissuhan siitä seurasi, mutta miten kävisi ukkoparan kolmelle koiralla - varsinkin sille kolmannelle jota ei edes löytynyt. "Siinä sinulle kunnon mysteeri, kolmannen koiran kummallinen tapaus", nauraa Jane langolleen Scotland Yardin ylitarkastajalle Henry Tibbettille joka on Gorsemeressä viettämässä muutamaa hyvin ansaittua kesälomapäivää. Ja pian saavat kyläläiset seurata tukka pystyssä jännitysnäytelmää, jonka pyörteissä Tibbettkin on vähällä päästä henkikullastaan. Musta leski. Alkuteos: Black widower, 1975. Suom. Liisa Hakala. WSOY 1979. - (SaPo ; 233). ISBN 951-0-09126-X  Mavis Ironmonger, Tampican saarivaltion suurlähettilään vaimo oli kuvankaunis, vuoden tyhatyhdeksänsataakuusikymmentäkaksi Miss Makea Tikkukaramelli. Se tiedettiin kaikkialla Washingtonin diplomaattipiireissä niin kuin tiedettiin myuös hänen viehtymyksensä skandaalimaisiin rakkausjuttuihin. Mutta pitikö hänen silti kuolla, vieläpä keskellä juhlahumua, suurlähetystön vastaanotolla. Itsemurhako - vai murha? Suurlähettiläs Ironmonger haluaa pitää tapauksen visusti Tampican sisäisenä asiana ja muistaa vanhan ystävänsä opiskeluajoilta. Komisario Henry Tibbett Scotland Yardista saa nyt salaisen tehtävän joka lennättää hänet Tampicaan, Karibian meren uhkeaan lomaparatiisiin. Ja sieltä löytyy arvoituksellisen kuoleman avain. Kuka on Simon Warwick? Alkuteos: Who is Simon Warwick?, 1978. Suom. Sinikka Lampivuo. WSOY 1982. - (SaPo ; 271). ISBN 951-0-10951-7  Kun vanha lordi Charlton tuntee kuolemansa lähestyvän, hän äkkiä päättää muuttaa testamenttiaan... Näin tavanomaisesta asetelmasta lähtee liikkeelle Patricia Moyesin salapoliisitarina. Taitavan kirjoittajan käsissä se muuttuu kuitenkin kaikkea muuta kuin tavanomaiseksi. Monen miljoonan omaisuus odottaa perijää - mutta mistä hänet löytää? Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, että perijöitä ilmaantuu lopulta kaksi - ja kuristaja näkee hyväksi puuttua asiaan. Poliisitarkastaja Henry Tibbettillä on täysi työ ratkaista ovela juttu ja selvittää yllätyksellinen loppuasetelma. Yölautta tuonelaan. Alkuteos: Night ferry to death, 1985. Suom. Irmeli Ruuska. WSOY 1988. - (SaPo ; 313). ISBN 951-0-14830-X  Komisario Henry Tibbettillä ja hänen vaimollaan on takanaan rentouttava loma Amsterdamissa ja edessä paluu Lontooseen yölautalla. Pahaksi onneksi kaikki hyttipaikat ovat varatut, joten Tibbettit joutuvat viettämään yönsä lepotuoleilla. Yöstä tulee epämukava - kaikkein epämukavin sille matkustajalle, joka löydetään aamulla kuolleena Tibbettien vierestä. Hänet on murhattu, mutta kuka sen on tehnyt ja miksi? Moyesin suosittu dekkarihahmo on taas ongelman edessä. Musta tyttö, valkoinen työttö. Alkuteos: Black girl, white girl, 1989. WSOY 1992. - (SaPo ; 355).  Tampica - Karibian aurinkoa, palmuja, ylellisiä rantamajoja, laineilla ankkurissa sinen huvivene Bellissima. Samalla hetkellä, kun viimeiset aurigonpalvojat nousevat lähteäkseen, ui veneen takaa kaksi varjoa, joista toinen kiipeä veneeseen, laskeutuu kajuuttaan ja piilottaa sinne minikokoisen nauhurin. Siinä ovat Scotland Yardin ylitarkastaja Henry Tibbett ja hänen vaimonsa Emmy, jotka ovat tulleet Tampicalla asuvan vanhan ystävänsä pyynnöstä tutkimaan paikallisten poliitikkojen puuhia. Ystävä on kertonut pelkäävänsä henkensä puolesta, ja pian Tibbettitkin tulevat kokemaan saarta hallitsevan "valkoisen tytön" vaarallisuuden. Kysymys on kokaiinista, Tampican toisesta talousmahdista. Mutta kuka tai mikä on "musta tyttö"? Artikkeleita ja kirjallisuutta Kettunen, Keijo: Sapo-suosikki päätyi Irlannista Neitsysaarille. (Patricia Moyes kuollu). Helsintin Sanomat 23.8.2000. Arvosteluja Yölautta tuonelaan. WSOY 1988. Ruumiin kulttuuri 1988:2. Liisa Koskinen, Internet Wikipedia - Patricia Moyes. Stop, You’re Killing Me! - Patricia Moyes. |
Tornion kaupunginkirjasto - Aineistohaku ja varaukset
©2008 Terttu Uusimaa