Elämä
Raymond Thornton Chandler syntyi 23.7.1888 Chicagossa, Illinoisissa Yhdysvalloissa ja hän kuoli 26.3.1959 La Jollassa Kaliforniassa. Chandler vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Britanniassa. Kirjailijan ollessa seitsemänvuotias hän muutti äitinsä kanssa Lontooseen vanhempien erottua isän juopottelun takia. Britannian kansalaisuuden Chandler sai vuonna 1907, ja vasta vuonna 1956 hän otti takaisin Yhdysvaltain kansalaisuuden. Chadler kävi yksityistä Dulwich Collegea klassisella linjalla vuosina 1900-1905. Klassinen koulutus, suhde Englannin englantiin muodosti sen pohjan, johon Chandler myöhemmin Yhdysvalloissa risteytti kokonaan toisenlaisen, rehevämmän ja vapaamman tavan käyttää englannin kieltä. Hän täydensi opintojaan Saksassa ja Ranskassa 1905-1907. Opintojen jälkeen Chandler aloitti kirjurina meriministeriössä. Byrokraatin ura ei nuorta miestä kiinnostanut. Hän työskenteli toimittajana Daily Expressissä, Westminster Gazettessa ja kirjoitteli Academyyn. Vuosina 1908-1912 Chandler julkaisi noissa lehdissä 27 runoa, seitsemän esseetä ja jonkin verran kirja-arvosteluja.
Kaksikymmtäkolmevuotiaana (1912) Chandler muutti takaisin Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan.
Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan kanadalaisen joukkoyksikön mukana. Sodan päättyessä hän oli lentäjäkoulutuksessa. Vuonna 1919 hän palasi Los Angelesiin, oli vähän aikaa lehtimiehenä ja siirtyi sitten öljyalalle ja eteni öljy-yhtiön johtajaksi, mutta hän ikävystyi ja juopotteli uransa pilalle ja sai potkut 44-vuotiaana. Chandler vihittiin vuonna 1924, pian äitinsä kuoleman jälkeen, itseään 18 vuotta vanhemman Cissy Pascalin kanssa.
Saatuaan potkut öljy-yhtiöstä Chandler aloitti varsinaisen kirjailijan uransa monen muun hard boiled -koulukunnan edustajan kanssa kirjoittamalla rikoskertomuksia Black Mask -lehtessä. Ensimmäinen rikoskertomus ilmestyi 1933. Hänestä tuli Black Mask -lehden tähtikirjoittaja. Hän kirjoitti lehteen kaikkiaan kaksikymmentä jännityskertomusta, jotka ilmestyivät vuosina 1933-1939. Vuonna 1950 ilmestynyt kokoomateos The Simple Art of Murder sisältää kaksitoista kertomusta. Loput kahdeksan julkaistiin vasta Chandlerin kuoleman jälkeen 1964 kokoelmana Killer in the Rain (Tappaja sateessa, suom. 1988), koska kirjailija oli käyttänyt niitä lähes sellaisenaan romaaniensa osina eli
"kannibalisoinut " ne, kuten hän itse asian ilmaisi. Myös muut Chandlerin kirjoittamat novellit sekä jälkeenjäänyt alkukatkelma suunnitteilla olleesta Poodle Springs Mystery -romaanista ovat ilmestyneet suomeksi kokoelmana Kiristäjät eivät ammu (1991). Chandlerin kuoleman jälkeen rikoskirjailija kirjaililisuuden professori Robert B. Parker on tehnyt Poodle Springs -katkelman pohjalta Marlowe-jäljitelmän Poodle Springs (1989, suom. Marlowe palaa kaupunkiin, 1990). Parker kirjoitti myös toisen Marlowe-jäljitelmän Perchance to Dream (1990, suom. Marlowe etsiin naista, 1991), joka on kuviteltua jatkoa romaanille Syvä uni.
Ensimmäisen romaaninsa Chandler julkaisi poikkeuksellisen iäkkäänä. Hän oli jo 51-vuotias vuonna 1939 esikoisteoksensa The Big Sleep (suom. Syvä uni, 1965) ilmestyttyä. Tämän jälkeen alkoi myös kirjallinen menestys. Vuonna 1943 hän siirtyi pariksi vuodeksi Hollywoodiin Paramount -yhtiön palvelukseen ja teki mm. käsikirjoitukset elokuviin Double Indemnity/Nainen ilman omaatuntoa (1944, ohj. Billy Wilderin, pohjautuu James M. Cainin rikosromaaniin) ja The Blue Dahlia/Sinisen dahlian mysteeri (1946).
Chandlerin omista romaaneista on myös tehty runsaasti filmatisointeja. Tunnetuimmat näistä ovat Humphrey Bogartin ja Lauren Bacallin tähdittämä Howard Hawksin ohjaus Syvä uni vuodelta 1946 ja Robert Altmanin ohjaama Pitkät jäähyväiset vuodelta 1973, jonka pääosassa nähdään Elliot Gould.
Vuonna 1946 Chandler muutti La Jollaan Kaliforniaan, missä hän asui lopun elämänsä ajan. Hänen vaimonsa kuoli 1954, minkä jälkeen myös Chandlerin terveys heikentyi nopeasti.
Chandler kirjoitti vain seitsemän romaania, ja kuitenkin hänen kirjailijan urastaan kehrättiin suuntaviivat kokonaiselle kirjalliselle koulukunnalle. Syvän unen (1939) jälkeen hän julkaisi romaanit Näkemiin, kaunokaiseni (1940), Vanha kultaraha (1942), Nainen järvessä (1943), Pikkusisko (1949), Pitkät jäähyväiset (1953) ja Vuosien varjo (1958). Nämä kirjat "loivat voimakasvärisen kuvan koreasta Kaliforniasta, aikakaudesta ja epätoivosta. Tässä kirjallisessa maalauksessa, Chandlerin 'pentimentissä', on barokkimaista tunnelmaa, valoa ja varjoja ja draamaa, komediaa ja murhenäytelmää. Chandlerin melodraama, salapoliisiromaani, on koristeellinen, satiirinen ja ironinen. Hänen visionsa on elävä ja aistivoimainen; se on tulvillaan kuolemaa", kuvailee Kyösti Salovaara Syvän unen esipuheessaan.
Chandleria pidetään amerikkalaisen ns. kovaksikeitetyn dekkarikirjallisuuden etevimpänä edustajana. Hänen edeltäjistään tunnetuin on Dashiell Hammett , seuraajistaan
Ross Macdonald. Hänen edustamalleen rikoskirjallisuuden suuntaukselle on ominaista perinteistä salapoliisikertomusta realistisempi kerrontatapa sekä kriittisempi asennoituminen yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Teoksia värittää myös tietynlainen kyyninen huumori ja pessimismi, epäkohdat todetaan, mutta ratkaisua niille ei edes yritetä esittää. Yksi Chandlerin tunnunmerkeistä on nautittava dialogi, hän on nasevan sanailun mestari.
Chandlerin luomassa Philip Marlowe -yksityisetsivähahmossa kulminoituu koko lajityypin perinne. Kirjailija kuvaa osuvasti Marlowea Syvän unen (1939, suom. 1965) alussa:
"Kello on yhdentoista maissa aamulla, lokakuun puolivälissä, aurinko on jo pilvessä ja vuoren juurella kohoavien kukkuloiden kirkkaus ennusti rankkasadetta. Minulla on ylläni ruudinsininen puku, tummansininen paita, solmio ja taskunenäliina, mustat mokkakengät sekä mustat villasukat, joissa on tummansiniset raidat. Olin siisti, puhdas, sileäleukainen ja selvä, ja minusta oli aivan samantekevää tiesikö joku sen vai ei. Olin juuri sellainen kuin hyvin pukeutuneen yksityisetsivän pitääkin olla. Olin lähdössä tapaamaan neljää miljoonaa dollaria".
Ja tässä lisää taustatietoa Philip Marlowesta. Hän pitää toimistoa Cahuenga Buildingissa Los Angelesissa. Hänen pituutensa on 185 cm, hän painaa n. 90 kiloa, hänellä on tummanruskea, myöhemmin hiukan harmahtava tukka, ruskeat silmät, ironinen hymy ja terveet hampaat. Hän on toiminut poliisina mutta ollut liian suorapuheinen, ja sen jälkeen hänestä on tullut dekkarikirjallisuuden tunnetuin kovaksikeitetty yksityisetsivä.
Chandlerin itse kuvaa sankarihahmoaan Helmistä on vain harmia -teoksessa (1953, suom. 1971) julkaistussa esseessän "Se murhaa joka osaa" (The Simple Art of Murder, 1950):
"...noille kurjilla kaduilla täytyy kävellä miehen, joka itse ei ole ilkeä, joka ei pelkää eikä ole tahrannut sieluaan. Tällaisen tarinan salapoliisin on oltava sellainen mies. Hän on sankari, siinä kaikki. Hänen täytyy olla täydellinen mies ja tavallinen mies ja kuitenkin epätavallinen. Hieman kulunutta sanontaa käyttääkseni hänen täytyy olla kunnian mies - vaistomaisesti, vääjäämättömästi, sitä edes ajattelematta ja tietysti siitä edes koskaan puhumatta. Hänen täytyy olla maailmassaan paras mies ja riitävän hyvä mihin tahansa maailmaan."
Ja Chandler jatkaa esseessään sankarinsa kuvailua: "...Hän on jokseenkin köyhä, eihän hän muutoin salapoliisi olisikaan. Hän on tavallinen mies, sillä muutoin hän ei voisi liikkua tavallisten ihmisten keskuudessa. Hän ymmärtää ihmisluonnetta, sillä muutoin hän ei pystyisi suoriutumaan työstään. Hän ei ota keneltäkään rahaa epärehellisin keinoin eikä siedä hävyttömyyksiä kostamatta oikeudenmukaisesti ja kylmäverisesti. Hän on yksinäinen mies ja hän hän ylpeä siitä että kohtelet häntä kuten ylpeää miestä tulee kohdella, muussa tapauksessa kadut lopun ikääsi että tapasit hänet. Hän puhuu siten kuin ikäkautensa mies puhuu, toisin sanoen karkeasti veistellen, huomaten herkästi kaiken groteskin, inhoten puolivillaisuutta ja halveksien pikkumaisuutta."
Raymon Chandleria on kutsuttu 'vakavaksi taiteilijaksi', 'yhdeksi aikansa hienoimmista romaanikirjailijoista', Los Angelesin tärkeimmäksi sosiaalihistorioitsijaksi' ja 'modernin Amerikan profeetaksi'. Häntä on pidetty jopa koko lajin merkittävämpänä kirjailijana.
"En ole koskaan kyennyt omaksumaan yletöntä vakavuutta", sanoo Raymond Chandler, kovaksikeitettyjen rikoskertomusten mestari, jonka jutuissa sankari on täydellinen ja samalla tavallinen, ylpeä ja yksinäinen, roistot reilusti kunnottomia ja naiset naisia eivätkä mitään vaateripustimia. Kun Chandlerin aineksina ovat lisäksi rivakka juonenpunonta ja rautainen sanankäyttö, tuloksena on sekoitus, joka "saa muun kirjallisuuden maistumaan ikäneitojen teehuoneessa tarjotulta haalealta liemeltä".
Raymond Chandler kuoli maaliskuussa 1959. Kun hänet haudattiin San Diegossa sijaitsevalle hautausmaalle, oli kirkas maanantai. Hautajaisiin osallistui vain 17 ihmistä, joista useimmat olivat paikalla "viran" puolesta.
Suomeksi Chandlerin dekkarit ovat ilmestyneet jo 1954 lähtien ja kaikki SaPo -sarjassa.
Chandlerin esikoisteos Syvä uni ilmestyi vasta 1965. Romaanien ensimmäiset painokset on suomentanut Eero Ahmavaara paitsi Vanhan kultarahan suomensi Kirsti Jaantila ja Syvän unen Seppo Virtanen. Uudet laitokset kirjoista ilmestyivät 1980-luvulla ja Syvää unta lukuunottamatta Kalevi Nyytäjän uusina hienoina suomennoksina.
Nyt olisikin aika saada vähintäänkin uudet painokset myös muista Chandlerin kirjoista. Vuonna 2003 ilmestyi uusina painoksena romaanit Vanha kultaraha ja Vuosien varjo ja novellikokoelmat Helmistä on vain harmia ja Tappaja sateessa. Syvä uni ilmestyi tänä keväänä (2011) uutena pokkaripainoksena.
Suomeksi on ilmestynyt kiinnostavaa Chandler -kirjallisuutta ja tutkimusta.
Ruumiin kulttuuri -lehden vanhemmista numeroista löytyy hienoja artikkeleita ja esseitä.
Suosittelen taustalukemiseksi.
Tiedot lötyvät Kirjallisuutta ja artikkeleita osiosta.
Teokset
Rikosromaanit
The Big Sleep, 1939. (suom. Syvä uni, 1965).
Farewell, My Lovely, 1940. (suom. Näkemiin kaunokaiseni, 1958).
The High Window, 1942. (suom. Vanha kultaraha, 1954).
The Lady in the Lake, 1943. (suom. Nainen järvessä, 1954).
The Little Sister, 1949. (suom. Pikkusisko, 1959).
The Long Goodbye, 1953. (suom. Pitkät jäähyväiset, 1956).
Playback, 1958. (suom. Vuosien varjo, 1961).
Novellit
Blackmailers Don't Shoot, Black Mask, joulukuu 1933.
Smart-Aleck Kill, Black Mask, heinäkuu 1934.
Finger Man, Black Mask, lokakuu 1934.
Killer in the Rain, Black Mask, January 1935.
Nevada Gas, Black Mask, kesäkuu 1935.
Spanish Blood, Black Mask, marraskuu 1935.
Guns at Cyrano's, Black Mask, tammikuu 1936.
The Man Who Liked Dogs, Black Mask, maaliskuu 1936
Noon Street Nemesis, Julkaistu uudelleen nimellä
Pick-Up on Noon Street,Detective Fiction Weekly, toukokuu 1936.
Goldfish, Black Mask, kesäkuu 1936.
The Curtain, Black Mask, syyskuu 1936.
Try the Girl, Black Mask, tammikuu 1937.
Mandarin's Jade" (Dime Detective, 193.
Red Wind, Dime Detective, tammikuu 1938.
The King in Yellow, Dime Detective, maaliskuu 1938.
Bay City Blues, Dime Detective, kesäkuu 1938.
The Lady in the Lake, Dime Detective, tammikuu 1939.
Pearls Are a Nuisance, Dime Detective, huhtikuu 1939.
Trouble is My Business, Dime Detective, elokuu 1939.
I'll Be Waiting, Saturday Evening Post, 14. lokakuuta 1939.
No Crime in the Mountains, Detective Story, syyskuu 1941.
Professor Bingo's Snuff, Park East, kesä-elokuu 1951; Go, kesäkuu-heinäkuu 1951.
Marlowe Takes on the Syndicate, London Daily Mail, huhtikuu 6-10, 1959, julkaistu myös
nimellä Wrong Pidgeon, Manhunt, helmikuu 1961. Painettu uudelleen nimellä The Pencil.
Suomennokset
Rikosromaanit
Nainen järvessä.
Alkuteos: The Lady in the Lake, 1943. Suom. Eero Ahmavaara.
WSOY 1954. (SaPo ; 9).
2. laitos suomennos Kalevi Nyytäjä.
WSOY 1986. (SaPo ; 9).
ISBN 951-0-13428-7 (sid.)
Uuden laitoksen 2. p.
WSOY 1994. (SaPo ; 9).
ISBN 951-0-19915-X (nid.)
Lisäpainokset 3. p. 1997.
Kansikuva: 2. p. 1994.
Rikas hajuvesikauppias palkkaa Philip Marlowen etsimään kadonnutta vaimoaan. Marlowe ajaa toimeksiantajansa vuoristomajalle ja sattuu paikalle, kun läheisestä järvestä löytyy naisen ruumis. Pian Marlowe törmää jo toiseen ruumiiseen, vaikka tutkimukset ovat vasta alullaan. Vähitellen palaset loksahtelevat paikoillelen hämräperäisessä tapahtumasarjassa, jossa on mukana kauniita vaaleaveriköitä, huumekauppiaita ja kovanaamaisia konnia. Kuten aina, Marlowe ratkaisee arvoituksen tavalla, joka on yllätys lukijalle.
Vanha kultaraha.
Alkuteos: The High Window, 1942. Suom. Kirsti Jaantila.
WSOY 1954. (SaPo ; 13).
2. laitos 1984 suom. Kalevi Nyytäjä (ei ilm. SaPo:ssa).
3. p. Suom. Kalelvi Nyytäjä.
WSOY 2003. (SaPo ; 13).
ISBN 951-0-28852-7
Kansikuva: 3. p. 2003.
Philip Marlowe on ymmällään. Upporikas Elisabeth Murdoch on palkannut hänet johonkin tiettyyn tehtävään. Mutta astmaattinen vanharouva ei suostu kertomaan juuri mitään koko jutusta eikä sitä paitsi näytä pitävän yksityisetsivistä. Jotenkin kaikki liittyy rahaan, kallisarvoiseen vanhaan rahaan, jonka joku on varastanut. Mutta ilman varsinaisia tietojakin Marlowe vaistoaa jo ennen murhaa, mistä on kysymys. Vanharouva itse, hänen pelokas pikku sihteerinsä, uhkapeluripoikansa ja pojan seksikkään upea vaimo ovat avainasemassa. Yhdessä heistä on murhaajan luonne. Vanha kultaraha on Raymond Chandlerin kolmas rikosromaani, jonka ensipainos ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1942 ja Suomessa 1954.
Pitkät jäähyväiset.
Alkuteos: The Long Goodbye, 1953. Suom. Eero Ahmavaara.
WSOY 1956. (SaPo ;17).
2. p. 1974. (SaPo ;17).
2. laitos 1988. - Suom. Kalevi Nyytäjä.
2. laitoksen lisäpainos 2. p. 1989.
ISBN 951-0-15138-6 (sid.)
3. 1995. (SaPo ;17).
Lisäpainokset: 4. p. 1999.
ISBN 951-0-20321-1 (nid.)
Kansikuva: 2. laitos 1988.
Nukkavieru, reissuissa rähjääntynyt yksityisetsivä Philip Marlowe lähtee selvittämään mutkikasta murhajuttua Los Angelesin ylelliseen rahamaailmaan. Monimiljoonikon tytär murhataan huvilalla, ja todisteet viittaavat selvästi murhatun aviomieheen. Marlowe joutuu sekaantumaan asioiden kulkuun ensin sattumalta, avustaessaan ystäväänsä pakenemaan maasta, mutta pian hän tajuaa, etti rikos olekaan niin yksinkertainen kuin näyttää. Pitkistä jäähyväisistä tulee sananmukaiset.
Näkemiin kaunokaiseni.
Alkuteos: Farewell My Lovely, 1940. Suom. Eero Ahmavaara.
WSOY 1958. (SaPo ;32).
2. laitos 1980. Suom. Kalevi Nyytäjä.
Lisäpainokset: 2. p. 1984. - 3. p. 1991. - 4. p. 1994. - 5. p. 1996.
ISBN 951-0-10050-1 (sid.)
Kansikuva: 2. laitos 1980.
Hellittämätän yksityisetsivä Philip Marlowe seikkailee tässäkin tarinassa vanhassa tutussa ympäristössään, Los Angelesin ja sen kasvannaisen Bay Cityn vaiheilla, säälimättömän kovassa kaupungissa jossa raha ratkaisee. Neekerikapakan pomo murhataan, omalalatuinen liikemies murhataan, vanha nainen murhataan. Kaikki alkaa kun väkivahva, valtavan kookas vankilakundi Hirvi-Malloy pääsee vapaaksi ja ryhtyy etsimään kahdeksan vuoden takaista heilaansa. Missä on pikku Velma, punatukkainen kapakkalaulajatar, jota tämä helläsydäminen jättiläinen vielä rakastaa?
Näkemiin kaunokaiseni on Chandlerin toinen romaani vuodelta 1940 ja ilmestyi suomeksi ensi kerran 1958.
Pikkusisko.
Alkuteos: The Little Sister, 1949. Suom. Eero Ahmavaara.
WSOY 1959. (SaPo ;47).
Uusi laitos 1987. Suom. Kalevi Nyytäjä.
Lisäp.: 2. p. 1987.
ISBN 951-0-14264-6 (sid.)
4. p. 1994. - Lisäp. 5. p. 1997. (SaPo ;47).
ISBN 951-0-19916-8 (nid.)
Kansikuva: 4. p. 1994.
Orrin Questin pikkusiskolla Orfamay Questilla ei ollut make-upia, ei huulipunaa eikä koruja. Kehyksettömät silmälasit saivat hänet näyttämään kirjastovirkailijalta. Pikkusisko haluaa löytää veljensä Philip Marlowen avulla. Veli on viimeksi asunut resuisessa majatalossa, missä Marlowe tutustuu kaljuun mieheen ja löytää paikan juopon johtajan kuolleena jääpiikki niskasssaan. Orrin Questin kohtalosta oat kiinnostuneita muutkin, eikä ensimmäinen jääpiikkimurha jää ainoaksi. Marlowe etenee halki Bay Cityn turmeluksen, Los Angelesin ja Hollywoodin valhemaailman kohti ratkaisua, joka yllättää hänet itsensäkin.
Vuosien varjo.
Alkuteos: Playback, 1948. Suom. Eero Ahmavaara.
WSOY 1961. (SaPo ; 54).
2. p. julk. Salamanteri-sarjassa 1983.
2. laitos 1989. Suom. Kalevi Nyytäjä.
ISBN 951-0-15983-2 (sid.)
U. p. Suuri suomalainen kirjakerho, 1990.
3. p. 2003. (SaPo ; 54).
ISBN 951-0-28853-5 (nid.)
Vuosien varjo jäi Raymond Chandlerin viimeiseksi romaaniksi. Siinä on jännitystä, hurjia käänteitä ja huoletonta huumoria niin kuin kaikissa Chandlerin legendaarisissa romaaneissa, mutta siinä on muutakin: kirkasta kerrontaa, joka kimmeltää, menneiden alakuloisten vuosien varjo alkaa väistyä Philip Marlowen elämästä.
Syvä uni.
Alkuteos: The Big Sleep, 1939. Suom. Seppo Virtanen.
WSOY 1965. (SaPo ; 74).
- 2. p. 1966. (SaPo ; 74).
3. p. 1978. (sid.)
4. p. 1980., 5. p. 1987, Lisäpap: 6. p. 1988. - 7. p. 1990. - 8. p. 1997. (SaPo ; 74).
Uusi. p. 1988. Suuri suomalainen kirjakerho, 1988.
9. p. 2011. (WSOY pokkari -sarja).
ISBN 978-951-0-36308-9 (nid.)
    
2. p. 1966. 4. p. 1980. 9. p. 2011
"Minulla on ylläni ruudinsininen puku, tummansininen paita, solmio ja taskunenäliina, mustat mokkakengät sekä mustat villasukat, joissa on tummansiniset raidat. Olin siisti, puhdas, sileäleukainen ja selvä. Olin juuri sellainen kuin hyvin pukeutuneen yksityisetsivän pitääkin olla. Olin menossa tapaamaan neljää miljoonaa dollaria." Tällainen mies on Philip Marlowe, yksityisetsivä Los Angelesin kaupungista. Tämän rennon sankarin isä on Raymond Chandler. Pajon tietysti tapahtuu ennen kuin päästään pitkään uneen, mutta varmasti siihenkin päästään. Kas näin päättää tarinan Chandler: "Mitä väliä sillä oli, missä sitä makasi kuoltulaan. Likaisessa viemärikaivossa tai marmoritornissa korkean kukkulan laella. Ihminen oli joka tapauksessa kuollut, hän nukkui syvää unta, sitä kaikkein suurinta unta, moiset asiat eivät enää vaivanneet hänen mieltään. Öljy ja vesi olivat hänelle samaa kuin tuuli ja ilma muille. Hän vain nukkui syvää unta välittämättä siitä, kuinka inhottavalla tavalla hän kuoli tai mihin hän kaatui."
Raymonda Chandlerin 1939 ilmestynyt, 1965 suomennettu esikoisromaani - nyt kovaksikeitetyn rikosromaanin klassikko. Tästä kirjasta alkaa Philip Marlowen, losangelesilaisen yksityisetsivän väsymätön ja voittoisa vaellus kiristäjien, gangstereiden ja pornokauppiaiden maailmassa, "missä poliitikot ovat ostettavissa ja oikeusturva vähäinen". Tässä viidakossa tunteellinen ja rehellinen Philip Marlowe on kuin kotonaan. Salapoliisiromaanista syntyy aitoa, todellista kirjallisuutta.
Novellikokoelmat
Liian nokkela murha.
Neljä rikoskertomusta.
Alkuteos: Smart-Aleck Kill, 1953. Suom. Leif Forsblom.
WSOY 1969. (SaPo ; 104).
2. p. 1972. (SaPo ; 104).
ISBN 951-0-01271-8 (nid.)
Kansikuva: 2. p. 1972.
Sisältää rikoskertomukset: Liian nokkela murha (Smart-Aleck Kill, 1934), Pidätys Noon Streetillä (Pick-Up on Noon Street,1936) , Nevadan kaasua (Nevada Gas, 1935), Espanjalaista verta (Spanish Blood, 1935).
Neljä tosi kovaksi keitettyä dekkaritarinaa, jotka Chandler kirjoitti ennen kuin loi Marlowen. Mestarin ote näkyy jo näissäkin.
"Jos et tiedä miten jatkaa, pane mies tulemaan ovesta ase kädessä", neuvoi Chandler kerran kirjailijakollegoitaan. Näissä tarinoissa ovet avautuvat, veri virtaa, polvet notkahtelevat. Naisilla on neljän ja puolen tuuman ranskalaiset korot, ja hajuveden merkkinä Midnight Narcissus. Ja kun ovet eivät avaudu, ne lyödään mäsäksi kirveenhamaralla ja huone pannaan silpuksi. Ja hengestään pääsee hyvin kätevästi.
Helmistä on vain harmia.
Kolme rikoskertomusta sekä essee.
Alkuteos: Pearls Are Nuisance, 1953, Suom. Eero Huhtala.
WSOY 1971. (SaPo ; 119).
2. p. ilm. 2003. (SaPo ; 119).
ISBN 951-0-01270-x (nid.)
Kansikuva: 2. p. 2003.
Sisältää rikosnovellit: Helmistä on vain harmia (Pearls Are a Nuisance, 1939), Tappi
(Finger Man, 1934), Keltainen kuningas (The King in Yellow, 1938).
Sisältää esseen Se murhaa, joka osaa (The Simple Art of Murder, The Atlantic Monthly, joulukuu 1944).
Helmistä on vain harmia sisältää kolme tekijänsä taidokkaimpiin kuuluvaa rikosnovellia sekä Chandlerin kuuluisan esseen Se murhaa joka osaa.
Leipätyönä harmit.
Viisi rikoskertomusta.
Alkuteos: Trouble is my business, 1950. Suom. Eero Mänttäri.
Novellit kokoelmista Spanish Blood, 1946 ja Red Wind, 1946.
WSOY 1972. (SaPo ; 130).
ISBN 951-0-00000-0 (nid.)
Kansikuva: 1. p. 1972.
Sisältää rikoskertomukset: Leipätyönä harmit (Trouble Is My Business, 1939),
Kuuma tuuli (Red Wind, 1938), Minä odotan (I'll Be Waiting, 1939),
Kultakaloja (Goldfish, 1936), Nyrkki ja luoti (Guns at Cyrano's, 1936).
"Tarvitsen miehen, joka on kyllin komea iskeäkseen ensiluokkaisen naisen ja kyllin kova pystyäkseen tappelemaan vaikka höyryvasaran kanssa. Tarvitsen kaverin, joka saadessaan kalloonsa iskkun kuin olisi törmännyt täydessä olutlastissa ajavaan rekkaan, arvelee jonkun simaisen säihkysäären kalauttaneen häntä polakalla".
Vihje meni perille. Ja Johnny Dalmasilla on taas harmeja kerrakseen. Selvitettävänään kiristysjuttu kaikkein likaisinta lajia. Ei päivää ilman ammuskelua, ja konnien takapiruna tietysti nainen. Homman valopuolina kaksikymmentäviisi päivässä plus takuut kahdesta ja puolesta sadasta, jos homma onnistuu.
Chandlerin uusin sisältää hänen parhaimmiksi mainitut novellinsa, viisi taidolla ja huumorilla rakennettua rikoskertomusta, joilla Chandler jo ennen Marloweaan varmisti asemansa kovan linjan klassikkona.
Tappaja sateessa.
Kahdeksan rikoskertomusta.
Alkuteos: Killer in the Rain, 1964. Suom. Rauno Ekholm.
WSOY 1988.
Lisäpainokset: 2. p. 1988.
ISBN 951-0-14825-3 (sid.)
3. p. 2003. (SaPo ; 426)
ISBN 951-0-28854-3 (nid.)
4. p. 2017
ISBN 978-951-0-42688-3 Bon-pokkari.
 
Kansikuva: 3. p. 2003.
Sisältää rikoskertomukset: Tappaja sateessa (Killer in the Rain, 1935), Mies joka piti koirista (The Man Who Like Dogs, 1936), Esirippu (The Curtain, 1936), Etsikää tyttö (Try the Girl, 1937), Mandariinn jade (Mandarin's Jade, 1937), Bay City Blues (Bay City Blues, 1938), Nainen järvessä (The Lady in the Lake, 1939), Ei rikoksia vuorilla (No Crime in the Mountains, 1941.
Tappaja sateessa -kokoelman kahdeksassa tarinassa esiintyy yksityisetsivätyyppi, jonka Chandler myöhemmin kiteytti legendaarisen Philip Marlowen hahmoon. Tarinoiden miljöönä on romaaneista tuttu Los Angeles, "paatunut kaupunki, joka on yhtä persoonallinen kuin pahvimuki".
Kiristäjät eivät ammu.
Seitsemän rikoskertomusta.
Alkuteos: Blackmailers don’t shoot, 1933-1976. Suom. Reijo Lehtonen, Poodle Springsin tarinan on suom. Leena Tamminen.
WSOY 1991.
ISBN 951-0-17192-1 (sid.)
2. p. 1995. (SaPo ; 384).
ISBN 951-0-20320-3 (nid.)
Kansikuva: 2. p. 1995.
Sisältää rikoskertomukset: Kiristäjät eivät ammu (Blackmailers Don't Shoot, 1933), Pronssiovi (The Bronze Door, 1939), Nuuskaa professori Bingolta (Professor Bingo's Snuff, 1951), Kirjailijapari (A Couple of Writers, 1951), Englantilainen kesä (English Summer, 1957), Lyijykynä (The Pencil, 1959), Poodle Springsin tarina (The Poodle Springs Story, 1959).
Kiristäjät eivät ammu on seitsemän kertomuksen kokoelma, joka antaa monipuolisen kuvan Raymond Chandlerin kehityksestä kirjailijana. Niteeseen sisältyvät kaikki vielä suomentamatta olleet novellit sekä katkelma "Poodle Springsin tarina", alku kesken jääneeseen romaaniin. Kokoelman novelleista varhaisin on niminovelli "Kiristäjät eivät ammu". Siinä päähenkilönä on yksityisetsivä Philip Marlowe. Kaaren toinen pää on Chandlerin viimeiseksi loppuun saakka saatetuksi tekstiksi jäänyt rikosnovelli "Lyijykynä", jonka mestari kirjoitti kuolinvuonnaan.
Kokoelman muut novellit ovat Chandlerille vähemmän tyypillisiä ja täydentävät hänen kirjailijankuvaansa. "Pronssiovi" ja "Nuuskaa professori Bingolta" ovat fantasiakertomuksia, "Kirjailijapari" realistissävyinen novelli ja "Englantilainen kesä" goottilaistyyppinen tarina.
Novelleja eri kokoomateoksissa:
Mies joka piti koirista.
The Man Who Liked Dogs, 1936).
Teoksessa: Kovaksi keitetyt 2. Toim. Peter Haining.
Book Studio 2001. (Jännityksen mestarit 128).
Väärä kyyhkynen.
Wrong Pigeon, 1961 (julk. alunperin nimellä Takes on the Syndicate, London Daily Mail, huhtikuu 6-10, 1959, painettu uudelleen nimellä The Pencil.
Teoksessa: Pimeiden kujien kulkijat : legendaariset yksityisetsivät.
Suom. Heikki Sarkkila. Toim. Bill Pronzini ja Martin H. Greenberg.
Book Studio 1992.
Lisäksi
Robert B. Parker on täydentänyt romaaniksi Raymond Chandlerin keskeneräisen kertomuksen Poodle Springs. Teoksen 41 luvusta vain ensimmäiset neljä ovat Raymond Chandlerin käsialaa. Robert B. Parker on kirjoittanut myös kirjan Marlowe etsii naista, joka on jatko-osan Syvälle unelle.
Chandler, Raymond - Parker, Robert B.: Marlowe palaa kaupunkiin.
Alkuteos: Poodle Springs, 1989. Suom. Leena Tamminen.
WSOY 1990.
ISBN 951-0-16541-7 (sid.)
Raymond Chandler kehitti kovaksikeitetyn dekkarin omintakeiseksi kirjallisuudeksi, yhteiskuntakriittiseksi ja purevan huumorin täyteiseksi sanataiteeksi. Hän on kirjaillisuuden historiassa yksi niistä, joiden perässä jäljittelijät laahustavat - ja kompastelevat. Kun hän kuoli 71-vuotiaana, hänen jäämistöstään löytyi uuden Philip Marlowe -romaanin käsikirjoitus, johon hän oli ehtinyt kirjoittaa neljä lukua. Chandlerin agentti Ed Victor pyysi Robert B. Parkeria täydentämään käsikirjoituksen. Victorin - kuten monen muunkin - mielestä juuri Parker oli oikea kirjailija astumaan Chandlerin rinnalle. Parker teki työtä käskettyä eli 37 lukua lisää.
Marlowe palaa kaupunkiin yllättää heti alussa: pinttynyt yksineläjä Philip Marlowe on mennyt naimisiin Pitkistä jäähyväisistä tutun Linda Loringin kanssa ja asuu Poodle Springsissä. Eräs yökerhon omistaja palkkaa Marlowen etsimään miestä, joka on hänelle velkaa. Velkaantunut mies on valokuvaaja, jonka yksityiselämä osoittautuu tavallista hämärämmäksi...Sotkuinen vyyhti lykätään Marlowen syliin, eli Parker on säilyttänyt yhden Chandlerin karronnalle ominaisen piirteen: tärkeää ei ole, mistä kerrotaan, vaan miten.
Parker, Robert B.: Marlowe etsii naista.
Jatko Raymond Chandlerin Syvään uneen.
Alkuteos: Perchance to Dream, 1990. Suom. Seppo Virtanen.
WSOY 1991.
ISBN 951-0-17203-0 (sid.)
Vuonna 1990 Robert B. Parker työnsi jalkansa Raymond Chandlerin kenkiin eikä havainnut niitä liian isoiksi. Tuloksena oli Marlowe palaa kaupunkiin, Chandlerin aloittama ja Parkerin loppuun kirjoittama teos.
Hyvästä vastaanotosta innostuneena Parker päätti jatkaa vieläkin kunnianhimoisemmin. Tämä romaani ei ole sen enempää eikä vähempää kuin jatko-osa Syvälle, unelle, monien mielestä Chandlerin parhaalle teokselle.
On kulunut muutama vuosi Syvän unen loppukohtauksesta, ja häiriintynyt Carmen Sternwood on kadonnut mielisairaalasta. Perheen hovimestarin palkkaama Marlowe pääsee pian Carmenin jäljille, mutta joutuu jälleen tallaamaan isoja varpaita kadonnutta etsiessään. Marlowe ei kuitenkaan lannistu vaan jatkaa jutun penkomista - huolimatta ruumiista, joita alkaa kasaantua reitin varrelle.
Artikkeleita ja kirjallisuutta
MacShane, Frank: Raymond Chandlerin elämä.
Alkuteos: The Life of Raymond Chandler. Suom. Leena Tamminen.
WSOY, 1992. (Profiili-sarja).
ISBN 951-0-17551-X (sid.)
2. p. WSOY 2000. (Laatusarja).
ISBN 951-0-24631-X (nid.)
Liian pitkät jäähyväiset.
Kirjoituksia Raymond Chandlerista. Toim. Hannu Waarala
ja Kyösti Salovaara. Like, 1994.
Sisältää artikkelit:
- Waarala, Hannu-Salovaara, Kyösti: Chandler-nostalgiaa.
- Nyytäjä, Kalevi: Kääntyykö Chandlerin tyyli.
- Salovaara, Kyösti: Yksinäisen miehen ääni.
- Pyrhönen, Heta: Raymond Chandler taiteen takaovella.
- Jameson, Fredric: Raymond Chandlerista.
- Parkkinen, Jukka: Siniset silmät ja naurava suu - Philip Marlowe ja miehet.
- Waarala, Hannu: Marlowe, vieraana kotona.
- Bagh, Peter von: Muistiinpanoja Chandlerin ja elokuvien kaupugista.
- Toiviainen, Sakari: Pitkät jäähyväiset syvälle une(lma)lle.
- Kirstilä, Pentti: Elämä pikkusiskon kanssa.
- Ropponen, Markku: Aikalaiskuvauksia.
- Macdonald, Ross: Kirjailija etsiväsankarina.
Bagh, Peter von: Taikayö.
Love kirjat 1981.
Dekkarisankarit - kuka kukin on.
BTJ Kirjastopalvelu 2006.
Ekholm, Kai - Haasio, Ari: 100 parasta dekkaria.
Elämää suuremmat dekkarit.
Things to Come 1994.
ISBN 951-8908-02-8 (nid.)
Sisältää hienon kirjoituksen Chandlerin kirjasta Pitkät jäähyväiset.
Haasio, Ari: Ulkomaisia dekkariklassikoita 1.
BTJ Kirjastopalvelu 2003.
Kirjoita itsesi maailman väleihin : esseitä, esseistä. Toim. Kirsi Mäkinen. SKS 1997.
Kirjassa essee: Männistö, Tiina: Minä, Marlowe ja Muumipeikko
Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja.
The Crime Co. 1996. 2. uud.p. 1997.
Kukkola, Timo: Sherlock Holmes & Co.
T. Kukkola 1985.
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Kirjastopalvelu 1985.
Pyrhönen, Heta: Kovaksi keitetty nauru :
huumori ja koominen Raymond Chandlerin salapoliisiromaaneissa.
Helsingin yliopisto, 1989.
Yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -tutkielma.
Sjöblom, Simo: Raymond Chandler -bibliografia 1954-1999. Seaflower 1999.
.
Artikkeleita Ruumiin kulttuuri -lehdessä
Ruumiin kulttuurin vanhemmissa numeroissa on loistavia artikkeleita
Chandlerista. Lehtiä löytyy kirjastojen varastoista.
Itse asiassa kuultuna.
Raymond Chandler pohtii dekkarin luonnetta ja sen asemaa verrattuna muuhun kirjallisuuteen: mukana tyylinäytteitä elokuvakäsikirjoituksista, sankarin vaatimustasosta sekä tekijän mainiosta kirjeenvaihdosta. Mm. Chandlerin essee Se murhaa joka osaa (1944), joka on ilmestynyt suomeksi kirjassa Helmistä on vain harmia. 1971.
Ruumiin kulttuuri 1988:4, 34-37.
Parkkinen, Jukka: Tekevät hyvää työtä, mutta Jeesus mikä kieli.
Ruumiin kulttuuri 1985:2, 34-37.
Nyytäjä, Kalevi: Minä ja Chandler.
Ruumiin kulttuuri 1985:4, 20-23.
Parkkinen, Jukka: Fransu ja Ray ne yhteen soppii.
Ruumiin kulttuuri 1988:1.
Kupiainen, Jari: Kovaksikeitetyt : Hammett, Chandler, Macdonald.
Ruumiin kulttuuri 1988:4., 16-22, 44.
Oinonen, Paavo: Pahan tyyssija : Philip Marlowen maailma.
Ruumiin kulttuuri 1988:4, 28-32.
Raitio, Risto: Väsyneen miehen blues.
Ruumiin kulttuuri 1989:4, 4-8.
Pyrhönen, Heta: Mitä kuoleman jälkeen.
Ruumiin kulttuuri 1991:1, 10-13, 24.
Raitio, Risto: Pahnanpohjimmaiset eivät pöllyä - Chandler-kaanon valmis.
Ruumiin kulttuuri 1994:2, 14-17.
Salovaara, Kyösti: Herkistelyä ison ei-minkään ääressä.
Tom Hineyn kirjan Raymond Chanler - A biography -kirjan esittely.
Ruumiin kulttuuri 1998:4, 30.
Arvosteluja
Ruumiin kulttuuri -lehdessä
Tappaja sateessa. WSOY 1988. Otso Kantokorpi.
Ruumiin kulttuuri 1988:2.
Marlowe palaa kaupunkiin. WSOY 1990. Heta Pyrhönen.
Ruumiin kulttuuri 1990:4.
Internet
Fantastic Fiction - Raymond Chandler.
Books and Writers - Raymond Chandler.
Raymond Chandler's Los Angeles (Shamus Town).
Wikipedia - Raymond Chandler (suom.).
Wikipedia - Raymond Chandler (eng.).
Raymond Chandler - IMDb .
(Chandlerin kirjoista ja novelleista tehdyt elokuvat ja elokuvakäsikirjoitukset).
Wikiquote - Raymond Chandler.
Raymond Chandler, detective novelist.
Dashiell Hammett DekkariNetissä.
Ross Macdonald DekkariNetissä.
|
