Sisällön alkuun
Menu

Sirpa Tabet

Dekkarikirjailijoita - Kotimaisia - Ulkomaisia

 

Elämä
Teokset
Arvosteluja
Artikkeleita ja kirjallisuutta
Internet

Hieno artikkeli:
Ruumiin kulttuuri 3/2013.
Ollikainen, Heikki: Sirpa Tabet palasi seitsemän vuoden tauon jälkeen.

Syyskuussa 2013 Sirpa Tabetilta ilmestyi uusi dekkari Kaikki kaupan seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Upeaa, että saadaan vihdoin viimein erinomaiselta
Sirpa Tabetilta uusi kirja.

Kirja on kaikkiaan neljästoista dekkari Tabetilta.
Kirja ilmestyy CrimeTimen kustantamana.


Syyskuussa 2006 ilmestyi Sirpa Tabetilta
kolmastoista dekkari Onnen kauppaa.
Sirpa Tabetin dekkarit ovat erinomaisia.
Parhaasta päästä kotimaisista.


Keväällä 2000 ilmestyi Otavan Seven -sarjassa
uusi pokkaripainos vuonna 1989 ilmestyneestä
Tabetin kirjasta Punainen metsä.

Sirpa Tabetin kirjojen kustantaja on OTAVA



Sirpa Tabet
Helsingin Kirjamessuilla 2002.
Kuva: T. Uusimaa.




Tornion kaupunginkirjasto



Elämä

Sirpa Tabet on syntynyt 18.9.1943 Riihimäellä. Hän on koulutukseltaan
ekonomi. Hän on työskennellyt mm. Markkinointi Viherjuuressa, Kodak
Oy:ssä, Partekissa ja Frafia ry:ssä.
Tabet on nykyään päätoiminen kirjailija ja hän asuu Karjalohjalla.
Sirpa Tabetin esikoinen Punainen metsä ilmestyi vuonna 1989. Kirja oli
määritelty sekä historialliseksi romaaniksi, että jännitysromaaniksi.
Tänä syksynä 1999 ilmestyi Tabetin yhdeksäs kirja Yöleikki.
Tabetin kirjojen Ovi (1990) ja Kissan vuosi (1995) pohjalta on tehty TV-sarjat.
Tabet on kirjoittanut kolme historiallista jännitysromaania: Punainen
metsä (1989), Tähkäyö (1994) ja Hämärän lapset (1997).
Unet, aavistukset ja yliluonnolliset ilmiöt ovat osa Tabetin kirjojen todellisuutta.
Yksiselitteisintä yliluonnollinen on esikoisteoksessa Punainen metsä.
Onneksi yliluonnolliset ainekset eivät ole kuitenkaan häiritsevästi esillä,
eivätkä ratkaise tapauksia, vaan kaikissa kirjoissa tarinalla on järjellinen
selitys. Kirjailija ei itsekään usko paranormaaleihin ilmiöihin, mutta ne
ovat hänen mielestään pieniä lisämausteita. Tästä voi lukijana olla samaa mieltä.
Enemmänkin Tabet on psykologisen kauhun mestari olematta kuitenkaan mikään kauhukirjailija, myöskin onneksi. Hän osaa punoa uhkan ja jännityksen pienillä vihjeillä ja yllätyksellisillä juonen käänteillä ja tarinan loppu on aina yllättävä.
Jännitys kasvaa salaperäisyydestä.
Tabetin kirjoissa on ilmiselvästi myös psykologisen dekkarin aineksia. Tabet
ei kuitenkaan halua vidä tarinoitaan puhtaasti siihen suuntaan, sillä hän
ei pidä kirjoista, joissa henkilö on liian ahdistavassa tilanteessa. Mielestäni
kuitenkin viimeisimmässä Yöleikki -dekkarissa oli jo paikoin aikamoista
ahdistusta, sillä kirja meinasi asettua lukijan uniin.
Sirpa Tabet nimittää omia teoksiaan mysteereiksi, joissa tapahtumien
keskipisteessä on tavallinen ihminen oudossa tilanteessa. Hän sanoo
olevansa paitsi mysteerikirjalija myös naiskirjailija, sillä vahvoja persoonia
hänen kirjoissaan ovat naiset.
Sirpa Tabet lukee myös paljon dekkareita. Hän on harjoitellut dekkarien
kirjoittamista jo 1960-luvulta lähtien. Se, että sopivin kirjallisuudenlaji olisi
dekkari oli Tabetille selvää jo alusta lähtien, arvoitukselliset tarinat ovat
kiehtoneet häntä aina.
Sirpa Tabet on suomalaisten naisdekkaristien ykkösketjua, hänellä on
aivan omanlaisensa ääni ja tyyli.



Teokset

Punainen metsä.
Otava 1989.
ISBN 951-1-10545-0 (sid.)

Kirja kertoo Anan ja Matiaksen rakkauden kiihkeän tarinan. Punainen
metsä on myös vangitseva jännitysromaani. Sie vie meidät uskaliaalle
matkalle ihmismielen ja ajan huikeisiin mysteereihin. Punainen metsä on
Sirpa Tabetin esikoisromaani. Punainen metsä on historiallisista
jännitysromaaneista ensimmäinen.

Voi minun lintuni.
Otava 1989.
ISBN 951-1-11018-7 (sid.)

Voiko murhaaja tulla ajan rajan takaa? Tekeekö rakkaus uhristaan
umpisokean? Onko ihmisten mahdoton tuntea toisiaan? Siinäpä kysymyksiä.
Romaani nuoruuden rakkaudesta, joka ensin pettää ja kahdenkymmenen
vuoden kuluttua - tappaa. Poliisi näkee vain tosiasiat ja toimii niiden
pohjalta. Mutta ovatko asiat sittenkään niin yksinkertaisia? Tabetin toinen
dekkari liikkuu ihmiselämän salaperäisillä alueilla. Siellä missä mahdollisen
ja mahdottoman rajaa on vaikea vetää, missä yleisesti hyväksytyt totuudet
menettävät uskottavuutensa.

Ovi.
Otava 1990.
ISBN 951-1-11439-5 (sid.)

Minne katosi Mikko Parviainen, tunnollinen ja menestynyt laskentaekonomi,
eronnut mies, joka ei vaimonsa perään surrut?
Aamulla, aivan tavanomaisella työmatkalla. Poliisi on aluksi innoton,
mikään ei viittaa rikokseen. Mutta sitten Mikon nuorempi veli Petri saa
selville jotain täysin omituista. Oliko Mikon ulkokuori vain kulissi? Eikö
työ ollutkaan hänelle tärkeintä elämässä? Mistä kaiken kaikkiaan on kysymys?
Entä miksi Petrin uusi tyttöystävä Marika on niin salaperäinen? Jälleen
Sirpa Tabet luo yllätysten maailman.

Jesreelin koirat.
Otava 1991.
ISBN 951-1-11903-6 (sid.)

Terttu Linna jää nelikymppisenä leskeksi. Talo on tyhjä, tytär muuttanut
jo pois kotoa. Vanhat ystävät tulevat mieleen. Mitä kuuluu Eevalle?
Mitä Ranskaan muuttaneelle Irikselle? Nyt Tertulla on aikaa ja hän päättää
ottaa yhteyttä. Sitä hänen ei pitäisi tehdä! Mikään ei tunnut olevan niinkuin
Terttu on vuosia kuvitellut. Terttu huomaa kauhukseen olevansa pelottavan
salaisuuden jäljilljä. Mutta kuka itse asiassa on rikollinen, kuka uhri?
Onko rikollinen nyt jo hänenkin kannoillaan? Sirpa Tabet taitaa jännitteen,
enteiden ja uhkan ja yllättämisen kuviot. Lopullisen tyrmäysiskun hän antaa
viimeisellä sivulla. Jesreelin koirat on jännitysromaani, mutta se on myös
taitava kuvaus tämän päivän elämänmenosta, ihmissuhteista, toiveista ja
unelmista, rakkaudesta - siitä mikä tätä maailmaa tuntuu pyörittävän.

Tähkäyö.
Otava 1994.
ISBN 951-1-12400-5 (sid.)

Tuura, nuori tyttö, on joutunut vaimoksi vieraan kylän mahtimiehelle.
Emännän paikan ottaminen, pahansuopien katseiden ristitulessa ei ola
helppoa. Vanhan miehen vuodekumppanuus on vastenmielistä. Sitten
Tuura kohtaa kylän nuoren sepän ja huomaa olevansa kuin tulessa. Mutta
avionrikkojilla ei ole elämää, sen tietävät niin Tuura kuin seppä. Ja heidän
askeleitaan seurataan...
Tabetin historiallisessa, vahvassa ja vangitsevassa romaanissa eletään
rautakautisessa Suomessa, jossa ihminen ja luonto ovat vielä yhtä. Metsä
ja joki, usvaiset niityt ja yön tummat varjot ovat näkymättömiä voimia täynnä.
Vaara ilmoittaa etukäteen itsestään, ilolla ja onnella on enteensä, vainajien
tahto on loukkaamaton. Eivätkä entet lupaa nyt hyvää: monien ihmisten
elämä on järkkyvä. Kohtaloita ohjaavat voimista vahvimmat, rakkaus, kuolema
ja kosto...

Kissan vuosi.
Otava 1995.
ISBN 951-1-13839-1 (sid.)

Hanna on yksinhuoltaja ja töissä mainostoimistossa Helsingin keskustassa.
Vain harva työpaikalla tietää että Hannalle on suotu poikkeuksellinen kyky:
hän on perinyt suvultaan taidon lukea kädestä tulevat kohtalot.
Ja kadonneen nuoren naisen kädestä Hanna oli nähnyt tälle tapahtuvan
jotain pahaa. Sitä Hanna ei kuitenkaan voinut kertoa, ainoastaan varoittaa.
Mutta sitten Hannan oma elämä muuttuu outojen ja pelottavien
yhteensattumien viidakoksi. Myös murrosikäinen tytär Riikka tuntuu
etsivän liian kiihkeästi itsenäisyyttään. Onko hän tällä kertaa nähnyt liika?

Hämärän lapset.
Otava 1997.
ISBN 951-1-15023-5 (sid.)

Kylään ilmestyy salaperäinen, eläimenkaltainen poika, joka ei osaa
puhua. Monet pahat tapahtumat koettelevat kylää ja sen ihmisiä.
Tapahtumat tuntuvat olevan kummallisesti yhteydessä salaperäiseen
poikalapseen, vaikka ennusmerkit ovat olleet nähtävillä jo paljon ennen
pojan tuloa. Kun onneton kuolemantapaus paljastuu murhaksi, käy
ilmeiseksi, että kyse on dekkarista, jonka sisäisessä logiikassa kaikki
arvoitukset ratkeavat. Hämärän lapset teokset päähenkilö on jälleen
Tuura, johon tutustuttiin jo kirjassa Tähkäyö.

Äidin tyttö.
Otava 1998.
ISBN 951-1-15586-5 (sid.)

Helsinkiläinen freelancetoimittaja Paula Mikkola kirjoittaa Onni-lehteen
juttusarjaa kadonneista ihmisistä. Lukijat soittavat toimitukseen ja
kertovat nähneensä sen ja sen siellä ja silloin. Kolme vuotta sitten
hukkuneen tytön sisar haluaa Paulan kirjoittavan sisarestaan; hän väittää
että sisar on elossa. Paula tarttuu aiheeseen ja päättää ottaa siitä kaiken
irti. Yllättävän pian hän alkaa saada uhkauskirjeitä...

Yöleikki.
Otava 1999.
ISBN 951-1-16249-7 (sid.)

Se oli ollut mahtava riita, ja sen jälkeen Tomi lähti, ovat paukkuen ja
koskaan palaamatta. Toimittaja Paula Mikkola selvittää kadonneen
aviomiehensä arvoitusta.
Siitä on neljä vuotta. Sittemmin Tomi löydettiin kuolleena kaukaisen
hiekkakuopan törmästä. Poliisi tutkii yhä tapausta, mutta tuloksetta.
Äidin tytöstä tuttu Paula MIkkola on aikakauslehden tutkiva journalisti.
Nyt Paula saa tehtäväkseen ryhtyä selvittämään aviomiehensä
salaperäistä katoamista. Muistot ahdistavat Paulaa, mutta pakko hänenkin
on lopulta saada tietää mitä Tomille tapahtui. Paula ottaa yhteyttä kaikkiin
Tomin viimeisen ravintolaillan seuralaisiin. Kokoon haaliutuu sekalainen joukko
helsinkiläisiä. Mutta ei ketään, jolla olisi ollut syy Tomin tappamiseen.
Ja kuitenkin joku valehtelee, sen Paula ymmärtää, kun hän saa ensimmäisen
varoituksen. Ihmisten siloiteltujen julkisuuskuvien takaa alkaa paljastua
pelottavia asioita. Ja kuten aina: Tabetin dekkareitten loppuratkaisu on
mahdoton ennalta arvata.

Varjomies.
Otava 2001.
ISBN 951-1-17594-7 (sid.). 165,-. Ilm. 8/2001.

Kukapa pystyisi vastustamaan helpon ja ison rahan houkutusta. Saati jos on työtön yksinhuoltajaäiti ja asuu hoitokotiin joutuneen tätinsä ränsistyneessä omakotitalossa niin kuin Leeni Ruohonen. Eräänä päivänä Leeni saa vieraan. Asianajaja Forsman tekee ehdotuksen. Leenin tulisi lähteä tyttärineen lomalle, ja kun hän kahden viikon kuluttua palaisi, taloa ei enää olisi. Vaivan palkkana hän saisi paljon rahaa eikä mitään riskiä olisi. Leeni tuntee rahan huumaavan tuoksun - ja vaientaa omantuntonsa äänen. Outo sopimus syntyy, ja Leeni Ruohosen painajainen alkaa.

Lohikäärmetalvi.
Otava 2002.
ISBN 951-1-18222-6 (sid.) 8/2002.

Pankkivirkailija Sini-Marja Varho saa odottamattoman vieraan viidentoista vuoden takaa. Hänen menestyvä, huoliteltu ja itsevarma sisarpuolensa Mikaela on tullut esittämään houkuttelevan tarjouksen. Pian Sini-Marja huomaa ajavansa tavaroineen kohti Kauniaista, jossa odottavat uusi työ ja elämä. Hän ehtii katua päätöstään monta kertaa huomattuaan, millaiseen salailun ja salaisuuksien verkkoon on ajautunut. Välillä hän joutuu epäilemään omia aistejaankin. Ennen kaikkea hän huomaa joutuneensa hengenvaaraan. Mitä sellaista hän tietää, että joku on ottanut tappaakseen hänet?
Lohikäärmetalvi on sekä historiallisia jännitysromaaneja että arvoitusdekkareita kirjoittaneen Sirpa Tabetin yhdestoista kirja.

Syyttäjä, poliisi, tuomari.
Otava 2003.
ISBN 951-1-19064-4 (sid.) Ilm. 9/2003.

Eikö mikään hinta himoitusta arvoesineestä ole liian korkea?
Eläkkeellä oleva tuomari Heikki Kantola ja hänen ystävänsä Ossi Sulamäki, kaksi
leskimiestä ja antiikin harrastajaa, ovat vuosikausia kuuluneet samaan canastaporukkaan
ja kierrelleet huutokauppoja. Sulamäki on nyt kuitenkin joutunut oudon kiihkon valtaan.
Lisäksi hän aikoo kihlata itseään paljon nuoremman naisen. Onko nainen onnenonkija?
Seuraavaa canastailtaa ei tule, ja Kantola joutuu ikävien tapahtumien todistajaksi.
Mitä ystävän kodissa oikein sattui? Ja minne katosivat Thesleffin maalaus ja hopeinen
hedelmäkori? Sirpa Tabetin klassinen arvoitusdekkari antiikin keräilijöiden kiehtovasta
maailmasta on hänen kahdestoista kirjansa.

Onnen kauppaa.
Otava 2006.
ISBN 951-1-20489-0 (sid.) 32,70 e. Ilm. 8/2006.

Nuori Kirsi Taistovuori on tyytyväinen elämäänsä - hänen käsissään on isoisän perustama menestyksekäs
asunnonvälitysfirma sekä suvun omistamia arvoasuntoja, ja kauppiksen kurssin komeimman pojan lisäksi
ystäväpiiriin kuuluu menevää mainosväkeä. Asetelma kuitenkin muuttuu dramaattisesti, kun kuvioihin ilmaantuu salaperäinen kaksoisolento,joka alkaa availla pankkitilejä ja esitellä asuntoja Kirsin nimissä. Kun työympyröissä vielä tapahtuu omituinen kuolemantapaus, Kirsin hermot ja firman maine ovat vaarassa romahtaa hetkenä minä hyvänsä.
Sirpa Tabet kuvaa uudessa dekkarissaan elävästi nykypäivän kiihkeää bisnesmaailmaa. Jännitys kasvaa outojen tapahtumien myötä huipentuen viimein loogiseen loppuratkaisuun. Menestyksellä on ruma kääntöpuolensa ja menestyjillä kadehtijansa.
Kolmastoista dekkari Sirpa Tabetilta. Hieno juttu.

Kaikki kaupan.
CrimeTime 2013.
ISBN 978-952-289-109-9 (sid.)   Ilm.  9/2013.

Eläinlääkäri Meri Tähtisen yhtiökumppani Risto Koivu kuolee törmättyään autolla siltapilariin. Onnettomuustutkinta muuttuu murhan selvittelyksi kun vainajan verestä löydetään unilääkettä. Ihmetystä herättää auton tavaratilasta löytynyt kultaisen noutajan ruumis.Meri saa vastuulleen kollegaltaan jääneet työt. Ensitöikseen hänen pitää hoitaa uuden koirien allergialääkkeen kauppa. Hän ihmettelee Koivulle osoitettuja salaperäisiä sähköpostiviestejä ja vastaa pilapäiten yhteen. Vastauksella on arvaamattomat seuraukset. Klinikalle murtaudutaan, Meri piiloutuu ja kuulee murtomiesten etsivän jotain. Meri epäilee yhtiökumppaninsa sotkeutuneen johonkin laittomaan, ehkä uuden allergialääkkeen tutkimusraporttien väärentämiseen. Kun miehen asunnosta löytyy iso summa rahaa, epäily vahvistuu. Pian Meri huomaa jonkun olevan perässään. Yhtiökumppani on selvästikin jättänyt jälkeensä jotain, jonka saadakseen joku on valmis vaikka tappamaan.
Huom!  Seitsemän vuoden tauon jälkeen kirjan julkaiseva Sirpa Tabet osoittaa jälleen kiitellyn taitonsa harhauttaa lukijaa viime sivuille asti. Upeaa, että saadaan vihdoin viimein erinomaiselta Sirpa Tabetilta uusi dekkari. Neljästoista dekkari Tabetilta.


Artikkeleita ja kirjallisuutta

Aarnio, Ritva: Sirpa Tabet. Teoksessa: Kotimaisia nykykertojia.
    Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1997. s. 126-128.
Autio, Maria: Tavalliset naiset murhavyyhtien ratkojina.
     Uusi nainen 1996, nro 6-7, s. 2-3, 38.
Kiviniemi, Eeva: Sirpa Tabet luo maagisia murhamysteereitä.
     Anna 1999, nro 38, s. 76-79.
Kukkola, Timo: Suomalaisia rikoskirjailijoita.
     The Crime Corporation.m2. uud. ja laj. l. 1998. s. 81.
Lehtinen, Päivi: Unelma-ammattina jännityskirjailija (Sirpa Tabet 60-vuotta).
     Helsingin Sanomat 18.9.2003.
Lehtolainen, Leena: Sirpa sukeltaa menneisyyteen.
     Ruumiin kulttuuri. 1992, nro 4, s. 15-17.
Lehtolainen, Leena: Luhtaorvokki vai päivänkakkara? : Suomalaisen
     naisdekkarin vaiheita 1940-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Murha pukee naista.
     Toim. Ritva Hapuli ja Johanna Matero. KSL Kirjat 1997. s. 59-62.
Lilja, Kimmo: Imisten intiimit rikokset : Sirpa Tabet ei keitä kirjojaan koviksi.
     Turun Sanomat 20.4.1996.
Mehto, Eeva: Vapaus ja seikkailu kiehtovat dekkarikirjailija Sirpa Tabetia.
     Kirjakauppalehti 2001:3. s. 8-10.
Raitio,  Risto: Tekstejä tuntemattomaan - Sirpa on heikkona mysteereihin.
     Ruumiin kulttuuri3/2006.

Rinnekangas, Reijo: Sirpa Tabet luo työkseen arvoituksia.
     Kotiliesi 1999, nro 8, s. 60-62.
Tuomaala, Tuija (Niskanen, Annamari; Kukkonen, Paula; Väärä, Vesa-Matti): Naisdekkarien
     sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (esittelyssä mm. Leena Lehtolainen,
     Pirkko Arhippa, Outi Pakkanen, Sirpa Tabet). Anna 3/2001, ss. 102-105. *


Arvosteluja

Hämärän lapset. Otava 1997.
Kaleva 2.3.98. Arv.: Juha K. Tapio.
Ruumiin kulttuuri 1997:4. Johanna Matero.

Jesreelin koirat. Otava 1991.
Ruumiin kulttuuri 1992, nro 1, s. 56. Arv.: Dorrit Gustafsson.
Suomen kuvalehti 1991, nro 48, s. 67-68.

Kissan vuosi. Otava 1995.
Ruumiin kulttuuri 1995, nro 4, s. 50. Arv. Outi Karemaa.

Ovi. Otava 1990.
Ruumiin kulttuuri 1990, nro 4, s. 61. Arv.: Leena Lehtolainen.

Punainen metsä. Otava 1989.
Portti 1989, nro 2, s. 91-92.

Tähkäyö. Otava 1994.
Ruumiin kuttuuri 1994, nro 4, s. 59. Arv. Liisi Huhtala.
Uusi nainen 1995, nro 2, s. 32.
Portti 1994, nro 4, s. 106-107.

Voi minun lintuni. Otava 1989.
Ruumiin kulttuuri 1990, nro 1, s. 49-50.

Yöleikki. Otava 1999.
Aamulehti 9.10.99. Ari Haasio.
HS 13.10.99. Suvi Ahola.
Kaleva 15.11.99. Jaakko Puolimatka.
Kansan Uutiset 17.12.99. Arja-Anneli Tuominen.
Keskisuomalainen 7.10.99. Ulla Ekman-Salokangas.
Lukufiilis 1/2000. Katariina Saarinen.
Ruumiin kulttuuri 1999:4. Janne Mäkelä.
SK 28.9.99. Pirkko Aalto.
Turun Sanomat 22.10.99. Kaisa Kurikka.

Äidin tyttö. Otava 1998.
HS 13.12.98. Arv.: Vesa Karonen.
Ilkka 27.10.98. Arv.: Mirja Kuivaniemi.
Kaleva 13.12.98. Arv.: Timo Kukkola.
Karjalainen 17.11.1998.
KS 4.1.99. Ulla Ekman-Salokangas.
Kirjakatsaus-lehti ja Kirjakatsaus nettilehti/joulukuu 1998. Arv.: Ari Haasio
KU 31.12.98. A-A. Tuominen.
Ruumiin kulttuuri 4/98. Arv.: Liisa Koskinen.
SK 2.12.98. Arv.: Pirkko Aalto.
Uusi nainen 1999, nro 4. s. 38.

Varjomies. Otava 2001.
Aamulehti 30.9.01. Ari Haasio.
Helsingin Sanomat 2.11.01. Pertti Avola.
Ilkka 12.11.01. Sirpa Katainen.
Kaleva 24.10.01. Mikko Määttä.
Ruumiin kulttuuri 3/2001. Antti Turunen.
Satakunnan kansa. 12.10.01. Pirkko Aalto.

Lohikäärmetalvi. Otava 2002.
Helsingin Sanomat 17.11.02 Vesa Karonen.
Ilkka 19.9.02. Sirpa Katainen.
Kaleva 31.10.02. Jaakko Puolimatka.
Kansan Uutiset 25.10.02. Tuula Kärki.
Ruumiin kulttuuri 3/2002. Kirsi Luukkanen.
Satakunnan Kansa 3.9.02. Pirkko Aalto.

Syyttäjä, poliisi, tuomari. Otava 2003.
Helsingin Sanomat 14.11.2003 Pertti Avola.
Ruumiin kulttuuri 4/2003. Pekka Turunen.

Kaikki kaupan. CrimeTime  2014.
- Hs.fi 23.10.2014 Juri Nummelin .
- Kouvolan dekkaripäivät 24.2.2014 Ritva Sorvali .


Internet


Elias-kirjailijat - Sirpa Tabet.

Kirjasampo - Sirpa Tabet .

Wikipedia - Sirpa Tabet.

Otava - Sirpa Tabet.




Tornion kaupunginkirjasto

©2014 Terttu Uusimaa