Sisällön alkuun
Menu

Henning Mankell 1948 - 2015

Dekkarikirjailijoita - Kotimaisia - Ulkomaisia

 

 

Elämä
Teokset
Suomennokset
- Kurt Wallander -sarja
- Muut rikosromaanit
- Muut romaanit
- Nuortenromaaneja
- Äänikirjoja
Äänikirjat
Arvosteluja
Artikkeleita ja kirjallisuutta
Internet

5.10.2015
Henning Mankell s. 3.2.1948 Tukholmassa - k. 5.10.2015 Göteborgissa.
Tänään saimme suru-uutiset Göteborgista - rakastettu ja loistava kirjailija Henning Mankell on kuollut 67-vuotiaana.
RIP Henning Mankell.
Mankell sai syöpädiagnoosin 2014.

- Hs.fi 5.10.2015 Ruotsalainen menestyskirjailija Henning Mankell on kuollut
- Yle Uutiset 5.10.2015 Kirjailija Menning Mankell on kuollut

Elokuussa 2015 ilmestyi Henning Mankellilta uusi suomennos Ruotsalaiset saappaat
Italialaiset kengät -romaanin tarina jatkuu.


Tammikuussa 2015 ilmestyi Henning Mankellita erittäin kiinnostava muistelmateos  Juoksuhiekka.


Kesäkuussa 2013 ilmestyi suomeksi Henning Mankellin viimeinen Wallander-tarina Haudattu.
Mankellin aiemmin julkaisematon pienoisromaani.


Syyskuussa 2012 ilmestyi suomeksi Kirsten Jacobsenin monipuolinen henkilökuva Henning Mankellista nimellä Mankell.
Kirjassa Mankell kertoo avoimesti lapsuudestaan, nuoruusvuosistaan ja elämästään.
Erittäin mielenkiintoinen kirja.

Syyskuussa 2011 ilmestyi Henning Mankellilta uusi kiinnostava romaani Likainen enkeli (Minnet av en smutsig ängel, 2011).

Seven -pokkarisarjassa on ilmestynyt 2011 uusia painoksia Mankellin dekkareista:
- Savuna ilmaan 1/2011
- Kiinalainen  3/2011
- Tanssinopettajan paluu 6/2011
- Kennedyn aivot 5/2012.

Tammikuussa 2011 ilmestyi  Mankellilta suomeksi vuonna 1984 ilmestynyt romaani Isidorin tarina.
Kirja ei ole dekkari.


Mankellin viime vuonna (2009) suomeksi ilmestynyt esikoisteos Panokset ilmestyi helmikuussa 2010 uutena Seven -pokkaripainoksena.

Henning Mankellilta ilmestyi tammikuussa 2010 uusi suomennettu dekkari Savuna ilmaan.
Kirja perustuu hänen kirjoittamaansa tv-sarjaan Labyrinten, joka esitettiin Ruotsin televisiossa vuonna 2000.
Hienoa! Kaikki Mankellin kirjat ovat odotettuja.

Henning Mankellin uusi Wallander -dekkari
Rauhaton mies ilmestyi suomeksi syyskuun lopulla.
Tätä on odotettu hartaasti.

Helsingin Sanomat 28.4.2009.
Wallander-dekkarisarja saa jatkoa
Henning Mankellin Kurt Wallander palaa 10 vuoden tauon jälkeen kehiin.  Kymmenosaista dekkarisarjaa jatkavan dekkarin nimi on Den oroliga mannen. Se ilmestyy ruotsiksi 18.8.09 ja suomeksi Otavan kustantamana syyskuussa 2009 nimellä Rauhaton mies. Suomennoksesta vastaa Päivi Kivelä.

Kesällä 2009 ilmestyi Mankellin Wallander -sarja uusina Seven -pokkaripainoksina.

Maaliskuussa 2009 ilmestyi suomeksi Henning Mankellin yhteiskuntakriittinen esikoinen Panokset vuodelta 1973. Tästä alkoi menestystarina. 

Huhtikuussa 2009 ilmestyi Mankellin dekkari
Valkoinen naarasleijona Otavan CD-äänikirjana.

Heinäkuussa 2008 ilmestyi Mankellilta uusi dekkari
Kiinalainen. Erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen kirja. Hieno juttu.

Maaliskuussa 2008 ilmestyi Mankellin Hymyilevä mies
Otavan CD-äänikirjana.

Helmikuussa 2008 Mankellilta ilmestyi suomeksi uusi Afrikkaan sijoittuva romaani Ajan rannalla.

Henning Mankell täytti 3.2.2008 60 v.
Onneksi olkoon, loistava kirjailija ja loistava persoona.

BBC filmaa Mankellin Wallander -kirjoja.
Kenneth Branagh tulee esittämään Kurt Wallanderia kolmessa elokuvassa.


Kaikki komisario Kurt Wallanderin tutkimukset ilmestyvät uutena yhtenäisenä sarjana Otavan kustantamana alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä kerran kuussa tammi-syyskuun aikana.
Wallander -sarja
- Kasvoton kuolema (Mördare utan ansiktet.
- Riian verikoirat (Hundarna i Riga).
- Valkoinen naarasleijona (Den vita leijoninnan).
- Hymyilevä mies (Mannen som log).
- Väärillä jäljillä (Villospår).
- Viides nainen (Den femte kvinnan).
- Askeleen jäljessä (Steget efter).
- Palomuuri (Brandvägg).
- Pyramidi (Pyramiden).

20.11.01
Henning Mankellille Kultainen tikari
Mankell on saanut kirjastaan Villospår vuodelta 1995 Crime Writer´s Associationin Kultaisen tikarin. Englanniksi kirjan nimi on Sidetracked. Kirja on ilmestynyt
suomeksi nimellä Väärillä jäljillä (1997) .

Kaikki Mankellin suomennetut Wallender-sarjan kirjat
ovat ilmestyneet Otavan Crime Club -sarjassa.

Mankellin kirjoista Loisto-pokkareina
ovat ilmestyneet:
- Palomuuri (2001)
- Hymyilevä mies (2001)
- Väärillä jäljillä (2001)
- Viides nainen (2002)
- Valkoinen naarasleijona (2002)
- Pyramidi (2003)
- Tanssinopettajan paluu (2003)
- Ennen routaa (2004 ja 2005)
- Leopardin silmä (2005)
- Kadonneiden miesten metsä (2/2008)
- Kiinalainen 8/2009.
Useimmat kirjoista ovat loppuunmyydyt.


Henning Mankell -sivut

Mankellin kustantajat:
Ruotsissa
Leopard
ja Ordfront
Suomessa Otava.






Tornion kaupunginkirjasto


 

Elämä

Henning Mankell on ruotsalainen kirjailija, joka on syntynyt 3.2.1948 Tukholmassa. Lapsuus- ja nuoruusvuotensa hän vietti Svegissä ja Boråsissa. Mankell matkusti
Pariisiin 16-vuotiaana ja asui siellä vuoden. Pariisi-vuoden jälkeen hän lähti merille ja pestautui malmilaivaan Värtahamnenissa.
Merellä ollessaan Mankell kiinnostui teatterista. Mankell on asunut muutaman vuoden myös Skånessa ja useaan otteeseen Mosambikissa ja siellä hän toimi mm. paikallisesssa teatterissa. Mosambikissa asueessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen Wallander-romaaninsa Mördare utan ansikte, joka ilmestyi vuonna 1991. Mankell on toiminut myös Ruotsissa teatterialalla 1970-1980-luvuilla erilaisissa tehtävissä: näytelmäkirjailijana, dramaturgina, ohjaajana ja teatterinjohtajana eri paikkakunnilla.
Rikosromaanien lisäksi Mankell on kirjoittanut lukuisan määarän romaaneja, näytelmiä, nuortenkirjoja. Ensimmäisen romaaninsa Bergsprängaren Mankell julkaisi vuonna 1
973 ja uusin kirja on 2005 ilmestynyt Kennedys hjärna. Näiden kahden kirjan väliin mahtuu yli kolmekymmentä kirjaa ja näytelmää.
Mankellin kirjoja on käännetty 35 kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 24 miljoonaa kappaletta.
Henning Mankell on nykyisin myös kustantaja. Hän perusti kustantaja Dan Israelin
kanssa Leopard Förlagin elokuussa 2001. Se julkaisee yhteiskunnallista kirjallisuutta, historiateoksia sekä kaunokirjallisuutta, 10-15 kirjaa vuodessa. Nykyään Mankell asuu puolet vuodesta Göteborgissa ja toisen puolen vuodesta Mosambikissa, Maputossa.

Kaikkein kuuluisimmaksi ja suosituimmaksi Mankell on tullut Kurt Wallender -rikosromaaneistaan, joita on ilmestynyt kaikkiaan yhdeksän. Ensimmäinen Mördare utan ansikte (suom. Kasvoton kuolema, 1993) ilmestyi vuonna 1991. Sarjan viimeinen osa Brandvägg (suom. Palomuuri kevät 2000) ilmestyi 1998.
Vuonna 1993 ilmestynyt Den vita leijoninnan (Valkoinen naarasleijona) on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001. Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan Wallanderin varhaisista vaiheista.
Koko Wallander -sarja on ilmestynyt uusina painoksina suomeksi 2005 Otavan kustantamana uudessa, yhtenäisessä sarja-asussa.
Vuonna 2002 ilmestyi Ruotsissa ensimmäinen osa (Innan frosten, 2002) sarjaa, jossa päähenkilönä on Kurt Wallanderin tytär Linda, joka on valmistunut poliisiksi ja aloittaa
työt Ystadissa. Kirja on ilmestynyt kesällä 2003 suomeksi nimellä Ennen routaa. Ensimmäisessä kirjassa on mukana myös Kurt Wallander.

Mankellin rikosromaanisarjan päähenkilö Kurt Wallander on ystadilainen rikoskomisario, jonka henkilökohtaisilla ongelmilla perheensä, työtovereidensa ja itsensä kanssa on tärkeä osuus kirjoissa. Wallander on keski-ikäinen
ja väsähtänyt poliisimies, joka ei erityisesti nauti työstään mutta ei osaa elää sitä ilmankaan. Skånelaisessa Ystadin pikkukaupungissa työskentelevä Wallander on
eronnut ja oopperaa rakastava perusmies, joka ei aina
orjallisesti seuraa poliisin ohjesääntöä vaan enemmänkin omaatuntoaan. Mankell
jatkaa kirjoissaan pohjoismaisen rikosromaanin realismin perinnettä ja tuo kirjoissaan esiin ruotsalaisen yhteiskunnan ongelmia
kuten rasismia ja pakolaisiin ja maahanmuutajiin kohdistuvaa muukalaisvihaa.
Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt eivät ovat yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä. Mankell haluaa
etsiä tapahtumasarjoille seurausten lisäksi myös syitä ja humanistina näkee rikosten taakse,niihin tragedioita ja ihmiskohtaloita, jotka synnyttävät rikollisuutta.

Henning Mankell on eräs Ruotsin luetuimmista kirjailijoista ja hänen rikosromaaniensa päähenkilö Kurt Wallander on rakastetuin sankari ruotsalaisessa kirjamaailmassa.
Hän on lukijoiden ja kriitikoiden arvostama.
Hänen rikosromaaneistaan pitävät miehet ja naiset sekä nuoret ja vanhat. Kaikki uusimmat Wallander -kirjat ovat kivunneet myyntilistojen kärkeen. Mankellin dekkarit
ovat erittäin suosittuja myös muualla maailmalla.
Wallander -sarjaa on käännetty useille kielille, kuten esim. tanskaksi, norjaksi,
suomeksi, islanniksi, färinkielelle, viroksi, latviaksi, tsekiksi, saksaksi, ranskaksi,
hollaniksi, enlanniksi, portugaliksi, italiaksi ja japaniksi. Kirjastoissa niin Ruotsissa
kuin Suomessakin jonotetaan Mankellin dekkareita.

Useista Mankellin kirjoista on tehty elokuvia ja tv-sarjoja. Suomessa TV 1:ssä on
esitetty tv-sarjat Kasvoton kuolema (1997), Väärillä jäljillä (2002) ja Viides nainen
(2004 sekä elokuvat Riian verikoira (1999) ja Valkoinen naarasleijona (2000). Näissä tv-sarjoissa ja elokuvisa Kurt Wallanderia esittää Rolf Lassgård.
Talisman on Mankellin ja Jan Guilloun yhteistyönä kirjoittama 8-osainent tv-sarja murhavyyhdistä, joka liittyy mittaamattoman arvokkaan riipuksen etsintään. Sarja nähdään MTV3:n ohjelmistossa syksyllä 2005.

Ennen routaa -jännäriin perustuva elokuva aloitti kolmentoista Wallander-elokuvan sarjan. Sen ensi-ilta Suomessa oli 21.1.2005. Loput kaksitoista elokuvaa perustuvat Mankellin erityisesti näitä elokuvia varten kirjoittamiin kertomuksiin. Sarjan toinen elokuva Kylähullu (Byfånen) on nyt tullut markkinoille DVD:nä. Seuraava teatterilevitykseen tuleva Wallander-elokuva on nimeltään Masten Mind ja sen
ensi-ilta on Ruotsissa 16.12.2005, Suomessa tammikuussa 2006. Wallanderia esittää näissä elokuvissa Krister Henrikson.
Myös rikosromaanista Tanssinopettajan paluu on tehty 2-osainen tv-sarja, joka esitettiin Suomen TV1:ssä tammikuussa 2005.
Myös vuonna 1995 ilmestyneestä Maputon katulapsista kertovasta romaanista
Comédia infantil on tehty elokuva. Elokuvan ensi-ilta oli elokuussa 1999.
TV-sarja Labyrinten on esitetty keväällä 2000 Ruotsin televisiossa ja kirjasta muokattu romaani on ilmestynyt huhtikuussa 2000.
Norjalainen neliosainen jännityssarja Seuraaja esitettiin Suomessa TV1:ssä elokussa 2000.
Sarja on Henning Mankellin käsialaa, mutta Kurt Wallanderia ei sarjassa nähdä. Sarjan tapahtumapaikkana
on Mosambik, jossa Mankell on asunut pitkään.

Hennning Mankell on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja ja huomionosoituksia
Ruotsissa ja muualla.
Henning Mankellin Wallander -sarja on dekkarien aatelia. Jokainen sarjan kirja on hengästyttävä lukuelämys. Kurt Wallander on eräs hienoimmista dekkarisankareista.


Palkintoja

Nils Holgersson-plakaatti 1990 kirjasta Hunden som sprang mot en stjärna.
Ruotsin dekkariakatemia:
1991 Mördare utan ansikte - vuoden paras dekkari
1995 Villospår - vuoden paras dekkari
Skandinaviska kriminalsällskapet:
1991 Mördare utan ansikte - Pohjoismaiden paras dekkari (Lasiavain -palkinto).
Sveriges Radio P1: romaanipalkinto 1996: Comédia infantile
August -palkintoehdokas 1996: Comédia infantile
Astrid Lindgren - palkinto 1996
ABF-kulttuuripalkinto 1996
Deutscher Jugendliteratur -palkinto 1993 för Hunden som sprang mot en stjärna
Bokhandels medhjälparföreningen -palkinto Din bok ­ vårt val 1996
kirjasta Den femte kvinnan.
Expressenin lastenkirjapalkinto Heffaklumpen 1997 kirjasta
Pojken som sov med snö i sin säng.
Berliinin kaupungin palkinto ulkomaiselle kirjailijalle 1997 kirjasta Eldens hemlighet.
SKTF:s medlemmar -palkinto Vuoden kirjailija 1997.
August-palkinto 1998 kirjasta Resan till världens ände.

Elämäkerta

Jacobsen, Kirsten: Mankell.
Alkuteos: Mankell om Mankell, 2011. Suom. Päivi Kivelä.
Otava 2012.
ISBN 978-951-26474-3 (sid.)  Ilm. 9/2012.    Kansikuva.
Ruotsalaisen Henning Mankellin matka äitinsä hylkäämästä kaksivuotiaasta Pohjoismaiden ehkä suosituimmaksi kirjailijaksi on ollut värikäs. Elämäkerrassaan kirjailija muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan, uraansa teatterin parissa ja kirjailijana, ensimmäisiä käyntejään Afrikassa. Esitellyiksi tulevat myös nykyinen vaimo Eva Bergman ja edesmennyt appi Ingmar Bergman. Tärkeässä osassa ovat hyväntekeväisyystyö ja globaali poliittinen toiminta.
Kirsten Jacobsenin ja Mankellin kahdenkeskisistä keskusteluista pääosin rakentuvassa kirjassa ääneen pääsevät myös kirjailijan läheiset ja työtoverit. Tekstiä värittävät Mankellin tuotannosta poimitut sitaatit, ja Wallander-fanienkin nälkä tyydytetään, kun kirjailija valottaa maailmankuulun rikoskomisarionsa syntytaustoja ja kehitystä.
Kirsten Jacobsen (s. 1942) on kirjoittanut elämäkerrat mm. elokuvaohjaaja Lars von Trieristä ja kirjailija Klaus Rifbjergistä.
Menestyskirjailija raottaa nyt ensi kertaa ovea yksityiselämäänsä.
Huom!  Kirja ilmestyy myös sähkökirjana.

Teokset

Kurt Wallander -sarja

Mördare utan ansikte. 1991. (suom. Kasvoton kuolema, 1993).
Hundarna i Riga. 1992. (suom. Riian verikoirat, 1994).
Den vita leijoninnan. 1993. (ilm. Valkoinen naarasleijona, 2001).
Mannen som log. 1994. (suom. Hymyilevä mies, 1996).
Villospår. 1995. (Väärillä jäljillä, 1997).
Den femte kvinnan. 1996. (suom. Viides nainen, 1998).
Steget efter. 1997. (suom. Askeleen jäljessä, 1999).
Brandvägg. 1998. (ilm. syksyllä 2000 suomeksi nimellä Palomuuri).
Pyramiden. 1999. (ilm. suomeksi keväällä 2002 nimellä Pyramidi).
(Viisi rikosjuttua Kurt Wallanderin poliisiuran alkuvaiheilta).
Innan frosten. 2002. (suom. Ennen routaa, 2003).
Den oroliga mannen, 2009.  (suom. Rauhaton mies, 2009).
Handen, 2013.  (suom. Haudattu, 2013).


Muut rikosromaanit

En seglares död. 1981.
Labyrinten. 2000.  (suom. Savuna ilmaan, 2010).
Danslärarens återkomst. 2000. (suom. Tanssinopettajan paluu, ilm. syksy 2002).
Kennedys hjärna. 2005. (suom. Kennedyn aivot, 2006).
Kinesen. 2008.  (suom. Kiinalainen, 2008).

Muut romaanit

Bergsprängaren. 1973.  (suom. Panokset, 2009).
Vettvillingen. 1977.
Fångvårdskolonin som försvann. 1979. (U.p. Ordfront 1998).
Dödsbrickan. 1980.
Daisy Sisters. 1982.  (suom. Daisy Sisters, 2006).
Sagan on Isidor. 1984.  (suom. Isidorin tarina, 2011).
Leopardens öga. 1990. (suom. Leopardin silmä, 2004).
Comédia infantil. 1995.  (suom. Comedia Infantil, 2005).
Berättelse vid tidens strand.1998. (suom. Ajan rannalla, 2008).
Resan till världens ände. 1998.
Eldens gåta. Syksy 2000 ??
Vindens son. 2000. (suom. Tuulten poika, syyskuu 2001).
Tea-Bag. 2001. (suom. Nimeltään Tea-Bag, 2004).
Djup. 2004. (suom. Syvyys, 2005).
Italienska skor. 2006. (suom. Italialaiset kengät, 2007).
Minnet av en smutsig ängel, 2011. (suom. Likainen enkeli, 2011).
Svenska gummistövlar, 2015. (Ruotsalaiset saappaat, 2015).

Muut kirjat

Kvicksand, 2014. (suom. Juoksuhiekka, 2015).


Nuortenkirjoja

Sandmålaren. 1974.
Hunden som sprang mot en strärna. 1990. (nuortenkirja)
(suom. Kohti etäistä tähteä, 1992).
Eldens hemlighet. 1995. (nuortenkirja).
Pojken som sov med snö i sin säng. 1996. (nuortenkirja)
Skuggorna växer i skymningen. 1991.
Katten som älskade regn. 1992.

Näytelmiä

Apelsinträdet. 1983.
Älskade syster. 1983.


Suomennokset

Muut kirjat

Juoksuhiekka.
Alkuteos: Kvicksand, 2014.  Suom. Tuula Kojo.
Otava 2015.
ISBN 978-951-1-28864-0 (sid.)   Ilm. 1/2015.  Kansikuva .
Ei dekkari!!

Menestyskirjailija Henning Mankell sai kuulla sairastavansa syöpää joulun alla 2013. Synkän sairauskertomuksen sijaan syntyi väkevä manifesti elämälle. Juoksuhiekka-teoksessa Mankell palaa lapsuuteensa, levottomaan nuoruuteensa ja Afrikassa vietettyihin vuosiinsa. Hän ruotii suhdettaan uskoon, taiteeseen ja äitiin, joka hylkäsi hänet. Kuolemanpelolle ei jää sijaa, kun Mankell käsittelee ihmiskuntaa muovanneita tapahtumia. Näkökulma siirtyy henkilökohtaisesta universaaliin kuin luonnostaan. Mankellin pohdinnat tiivistävät humaanin ja oikeudentuntoisen maailmannäkemyksen.
Varmaan hieno ja kiinnostava kirja.
Henning Mankell DekkariNetissä.

Rikosromaanit

Kurt Wallander -sarja

Kasvoton kuolema.
Alkuteos: Mördare utan ansikte, 1991. Suom. Markku Mannila.
Otava 1993. (Crime Club).
ISBN 951-1-12315-7 (sid.)
Nidotun laitoksen 2. p. 1999. ISBN 951-1-14770-6
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20115-8 (sid.) Ilm. 1/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla
olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky.
Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta?
Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen.
Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään.
Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja pakolaisten
vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.

Riian verikoirat.
Alkuteos: Hundarna i Riga, 1992. Suom. Arja Gothoni.
Otava 1994. (Crime Club).
ISBN 951-1-13061-7
Uuusi pokkaripainos. 1998 ja Seven -pokkarip. 2000.
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20116-6 (sid.) Ilm. 1/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Kansikuva pokkaripainoksesta v. 1998
Hyisenä talvipäivänä 1991 Etelä-Ruotsin rannikolle ajautuu kumilautta mukanaan kaksi kuollutta miestä. Ystadin poliisi saa selville, että lautta on Latviasta ja että miehiä on kidutettu ennen ampumista. Asian arkaluontoisuuden vuoksi neuvonpitoon kutsutaan ulkoministeriöstä kalsean simpsakka Birgitta Törn, joka komisario Wallanderin mielestä puhuu ympäripyöreästi kuin poliitikko. Toista maata on latvialainen hyvästä viskistä ja filosofoinnista pitävä majuri Liepa. Miesten sanotaan olleen venäläissyntyisiä rikollisia, ja rutiinijuttu siirretään Latvian poliisin alaisuuteen. Kurt Wallander saa kunnian lähteä Riikaan. VAsta perillä paljastuu, että murhien takana oleva salaliitto on pannut hänetkin tappolistalle.

Hymyilevä mies.
Alkuteos: Mannen som log, 1994. Suom. Markku Mannila.
Otava 1996. (Crime Club).
ISBN 951-1-13962-2.
Uusi pokkaripainos. 1998 ja Loisto -pokkari 2001.
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20117-4 (sid.) Ilm. 4/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Asianajaja Gustaf Torstensson ajelee illalla kotiinpäin ja näkee keskellä pimeää ja autiota tietä tuoliin sidotun miehen. Torstensson ehtii juuri ja juuri jarruttaa. Kun hän nousee autosta, hän saa päähänsä rajun iskun....
Mankellin sympaattinen antisankari, komisario Kurt Wallander, on ollut pitkään sairaslomalla, kun häntä pyydetään tutkimaan juttua. Wallander on päättänyt luopua urastaan poliisina ja kieltäytyy ensin tehtävästä. Ennen pitkää hän huomaa kuitenkin jahtaavansa henkensä uhalla kovan luokan talousrikollista.

Väärillä jäljillä.
Alkuteos: Villospår, 1995. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 1997. (Crime Club).
ISBN 951-1-14636-X (sid.).
Uusi pokkaripainos 1998 ja Loisto -pokkari 2001.
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20118-2 (sid.) Ilm. 5/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Kesällä 1994 ruotsalaiset ovat liimautuneet television ääreen katsomaan jalkapallon MM-kisoja. JUhannus lähestyy, mutta komisario Kurt Wallanderille juhlasta on tulossa painajainen. Poliisiasemalle tulee puhelu tytöstä, joka on seissyt tuntikausia keskellä peltoa Ystadin lähistöllä. Kun Wallander saapuu paikalle, tyttö sytyttää itsensä tuleen. Parin päivän päästä rannalta löydetään entisen oikeusministerin skalpeerattu ruumis. Wallander on keskellä uransa monimutkaisinta juttua, sillä johtolanka toisensa jälkeen vie hänet väärille jäljille. Ja ennennäkemättömän julma murhaaja iskee yhä uudestaan...

Viides nainen.
Alkuteos: Den femte kvinnan, 1996. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 1998. (Crime Club).
ISBN 951-1-15112-6.
Uusi pokkarip. 1999.
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20122-0 (sid.) Ilm. 6/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. SEuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä?.

Askeleen jäljessä.
Alkuteos: Steget efter, 1997. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 1999. (Crime Club).
ISBN 951-1-15517-2 (sid.).
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20124-7 (sid.) Ilm. 7/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen
hääpari ja heidän kuvaajansa on surmattu. Ruotsalaiskomisario Kurt
Wallanderin poliisikollega Svedberg löydetään kotoaan kuolleena. Kuka on
hymyileviä ihmisiä lahtaava transvestiitti? Oliko Svedbergillä salainen
naisystävä - tai miesystävä? Wallander huomaa, ettei hän tiedä juuri
mitään ihmisestä, jonka kanssa hän on ollut tekemisissä joka päivä.

Palomuuri.
Alkuteos: Brandvägg, 1998. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2000. (Crime Club -sarja).
ISBN 951-1-15984-4 (sid.) Ovh 156,-. Ilm. heinäkuussa 2000.
Uusi p. 2005 Otavan Wallander -sarjassa.
ISBN 951-1-20125-5 (sid.) Ilm. 8/2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Atk-konsultti kuolee sydänkohtaukseen pankkiautomaatilla. Kaksi
teinityttöä murhaa raa'asti taksikuskin. Pian sähkökatkos pimentää suuren
osan Skånea, ja muuntoasemalta löydetään hiiltynyt ruumis.
Vain Kurt Wallander aavistelee tapahtumilla olevan jotain yhteyttä. Poliisin
vainullaan ja nuoren hakkerin avulla hän selvittelee henkilöiden ja motiivien
monimutkaista kuviota - ja joutuu varomattomuuttan hengenvaaraan.

Valkoinen naarasleijona.
Alkuteos: Den vita leijoninnan, 1993. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2001. (Crime Club).
Uusi p. Otavan Wallander -sarja 2005.
ISBN 951-1-20123-9 (sid.) Ilm. 3/2005.
ISBN 951-1-16716-2 (sid.). 158,-. Ilm. 7/2001.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.
Kadonnut nainen, mustan miehen sormi, harvinainen eteläafrikkalainen pistooli, venäläinen radiolähetin - Kurt Wallander rakentaa kuvaa paloista, jotka eivät mitenkään tunnu loksahtavan paikoilleen. Kun rikoksen kansainvälisyys ja kokoluokka alkavat paljastua, WAllenderin riittämättömyyden tunne kasvaa. Hän joutuu sitoutumaan tutkintaan kaiken sen hinnalla, mikä on hänelle tärkeää. Kahdeksas suomennettu Wallnder -dekkari. Romaanin pohjalta on tehty vuonna 1996 elokuva, joka on esitetty televisiossa myös Suomessa.

Pyramidi.
Alkuteos: Pyramiden, 1999. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2002. (Crime Club).
ISBN 951-1-17741-9 (sid.) Ilm. 3/2002.
Uusi p. Otavan Wallander -sarja 2005.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Viisi tiivistä rikosjuttua Kurt Wallanderin poliisiuran alkuvaiheilta, jännärinovellien kokoelma joka valottaa samalla ruotsalaiskomisarion menneisyyttä ja ihmissuhteita.
Kurt Wallender selvittää 1960- ja 1970-luvulla monta mystistä kuolemantapausta. Tutkimusten yhteydessä hän joutuu useaan otteeseen hengenvaaraan ja hänen omassakin elämässään tapahtuu paljon: avioituminen MOnan kanssa, Lindan syntymä, isän sairastuminen ja lopulta avioliiton kariutuminen. Kertomus Pyramidista vie Wallanderin Egyptiinj, ja tarina päättyy tammikuussa 1990 samaan aamuun, josta ensimmäinen Wallander -romaani Kasvoton kuolema alkaa.
Yhdeksäs suomennettu Wallander -kirja.

Ennen routaa
Alkuteos: Innan frosten, 2002. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2003.
ISBN 951-1-18507-1 (sid.) Ilm. 6/2003.
7. p. Loisto -pokkarina 2004.
Uusi p. 2009 Otavan Seven -sarjassa.

Linda Wallanderin ensimmäinen juttu vie lukijan Ystadin järviseudulta Guayanan
viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua
vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät
myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että
tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn.
Viime syksynä ilmestyneessä Tanssinopettajan paluu -rikosromaanissa päähenkilönä oli rikospoliisi Stefan Lindman, joka esiintyy myös Ennen routaa -romaanissa.


Rauhaton mies.
Alkuteos: Den oroliga mannen, 2009.  Suom. Päivi Kivelä.
Otava 2009.
ISBN 978-951-1-23971-0 (sid.)   Ilm. 10/2009.

Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun.  Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander.
Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen tyttärensä Lindan appiukko ja hänen pienen lapsenlapsensa toinen isoisä. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan…
Henning Mankell (s. 1948 Tukholmassa) työskentelee osan vuotta Mosambikissa dramaturgina. Hänen Wallander-dekkarinsa ovat löytäneet tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.

Haudattu.
Alkuteos: Handen, 2013.  Suom. Kari Koski.
Otava 2013.
ISBN 978-951-1-27763-7 (sid.)   Ilm. 6/2013.
 
Wallander etsii rauhaisaa paikkaa, johon vetäytyä eläkepäivikseen. Hän lähtee katsomaan taloa, joka on myynnissä hänen lapsuuden maisemissaan ja ihastuu siihen, mutta viime hetkellä jokin kiinnittää hänen huomionsa: puutarhassa pistää maasta esiin ihmisen käsi. Nykyhetken rauhaisan pinnan rikkoo talon synkkä menneisyys ja selvittämättä jäänyt rikos.
Viimeinen Wallander-tarina.  Mankellin aiemmin julkaisematon pienoisromaani.
Mukava saada vielä yksi Wallander-tarina.


Muut rikosromaanit

Tanssinopettajan paluu.
Alkuteos: Danslärarens återkomst, 2000. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2002.
ISBN 951-1-17471-1 (sid.) Ilm. 9/2002.
Uusi Loisto -painos 2003.
Uusi Seven -pokkaripainos ilm. 6/2011.

Eläkkeellä oleva poliisi Herbert Molin löydetään lokakuussa 1999 kuoliaaksi kidutettuna. Murhapaikan verijäljet muodostavat lattiaan oudon kuvion, joka näyttää tangon askeljäljiltä. 37-vuotias rikospoliisi Stefan Lindman lähtee selvittämään arvostamansa ex-kollegan murhaa ja saa pian huomata, ettei natsien ideologia ole suinkaan hautautunut historian hämäriin.
Henning Mankellin ensimmäisen Wallander-sarjan jälkeisen rikosromaanin valtteja ovat kirjailijan taattuun tapaan eleetön kerronta, moniulotteiset henkilöt sekä kiinnostavat ongelmanasettelut.

Kennedyn aivot.
Alkuteos: Kennedys hjärna, 2005. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2006.
ISBN 951-1-20783-0 (sid.) 36,20 e. Ilm. 6/2006.
Uusi Seven -pokkaripainos ilm. 5/2012.

Ruotsalainen arkeologi Louise Cantor lähtee kaivauksiltaan Kreikasta Ruotsiin luennoimaan ja tapaamaan
poikaansa Henrikiä.Tukholmaan päästyään hän löytää Henrikin kuolleena.Kaikki merkit viittaavat itsemurhaan, mutta Louise on varma,että hänen poikansa on murhattu. Yhdessä entisen miehensä ja Henrikin isän Aronin kanssa Louise yrittää ottaa selvää poikansa elämän viimeisistä vaiheista.Vastausten etsintä vie hänet pitkälle matkalle Etelä-Australian takamaille,salaiseen asuntoon Barcelonassa ja aids-klinikalle Mosambikiin.
Mitä syvemmälle Louise kulkee,sitä läpitunkemattomammalta arvoitus tuntuu.Onko Henrik pyyhkäisty pois tieltä,koska hän on estänyt kyynistä oman edun tavoittelijaa hyötymästä Afrikan aids-kriisistä? Oliko Henrik itsekään viaton?Miksi hän halusi niin kiihkeästi saada selville,mitä tapahtui murhatun presidentti Kennedyn aivoille?
Henning Mankell on syntynyt Tukholmassa vuonna 1948. Hän on asunut jo vuosia suuren osan ajastaan Maputossa
Mosambikissa,missä hän kirjoittaa ja työskentelee Teatre Avenidan dramaturgina.
Wallander-dekkareillaan Suomen suosituimmaksi ulkomaiseksi kirjailijaksi noussut Mankell kirjoittaa yhteiskunnallisesti ja moraalisesti kantaa ottavia romaaneja ja puhuu väsymättä oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen vastuun puolesta.

Kiinalainen.
Alkuteos: Kinesen, 2008. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2008.
ISBN 978-951-2225-4 (sid.) 38, 10 e. Ilm. 7/2008.
7. p. ilm. Loisto -pokkarina 8/2009.
Uusi p. ilm. 3/2011 Seven -pokkaripainoksena.

Eräänä kylmänä tammikuun päivänä vuonna 2006 Hudiksvallin poliisi tekee karmean löydön. Pienessä Hesjövallenin kylässä on tapettu 18 ihmistä kammottavalla tavalla. Poliisi on varma, että vain täydellinen mielipuoli on voinut tehdä jotain niin hirvittävää. Mutta kun Helsingborgissa asuva tuomari Birgitta Roslin lukee tapauksesta, hän tajuaa kauhukseen, ettei ole sukua ainoastaan yhdelle murhan uhreista, vaan peräti kaikille. Poliisi on täysin ymmällään, joten Birgitta Roslin päättää yrittää itse selvittää, mitä on tapahtunut. Tutkimukset vievät hänet matkalle kauas ajassa taaksepäin, toiselle mantereelle, ja lopuksi idän uuteen ylpeään suurvaltaan, joka on juuri ottamassa oikeutettua paikkaansa maailmanpolitiikan näyttämöllä.
Kauan odotettu trilleri Mankellilta! Pienessä ruotsalaiskylässä tapahtuu joukkomurha, jonka jäljet johtavat itään, uuteen ylpeään suurvaltaan. Henning Mankellin uusi trilleri kertoo häikäilemättömästä imperialismista ja vihasta, jota sorto synnyttää. Pekingin olympialaisten lähestyessä aihe on polttavan ajankohtainen. Tervetuloa Mankell!!!

Savuna ilmaan.
Alkuteos: Labyrinten, 2000.  Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2010.
ISBN 978-951-1-23943-7 (sid.)    Ilm. 1/2010.
Nid. lait. 1. p. ilm. 1/2011.

Kaksi miestä löytää linnustusretkellään luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Smoolantilaisen kaupungin nuori syyttäjä Louise Rehnström ottaa tehtäväkseen selvittää kallon alkuperän, mutta joutuu vain umpikujiin. Kunnes huhut alkavat kiertää: voisiko pääkallo olla pari vuotta sitten kadonneen liikemies Bengt Ingemarssonin? Ingemarsson oli käynnistänyt kaupungissa suuria investointi- ja rakennushankkeita, kadonnut ja jättänyt jälkeensä joukon rahansa menettäneitä kaupunkilaisia.
Kun Louise koettaa päästä perille huhujen todenperäisyydestä, joku tai jotkut alkavat toden teolla sabotoida hänen tutkimuksiaan. Dramaattiset tapahtumat avaavat Louisen silmät sille, kuinka kaupungin valtaapitävät – joukossa kenties hänen aviomiehensä – ovat käyttäneet hyväkseen kaupunkilaisten hyväuskoisuutta.
Mankellin romaani Savuna ilmaan perustuu hänen kirjoittamaansa tv-sarjaan Labyrinten, joka esitettiin Ruotsin televisiossa vuonna 2000.

Muut romaanit


Nimeltään Tea-Bag.
Alkuteos: Tea-Bag, 2001. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2004.
ISBN 951-1-18133-5 (sid.)

Maailma runoilija Jejsper Humlinin ympärillä ajautuu käymistilaan, kun tyttöystävä vaatii lasta, äiti ylenpalttista huomiota ja kustantaja myyvää rikosromaania. Pelastus on tyttö, jonka lukuisista nimistä yksi on Tea-Bag. Hän on laittomasti maahan tullut pakolainen, joka ilmoittautuu ystävättärineen Humlinin kirjoittajakurssille. Yksi toisensa jälkeen tytöt kutovat tarinoistaan kokonaisuuden, joka kuvaa Ruotsi aivan uudenlaisesta perspektiivistä. Näiden tarinoiden jälkeen Jesper Humlinin maailma ei näytä samalta kuin ennen.

Mankell, Henning: Leopardin silmä.
Alkuteos: Leopardens öga, 1990. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2004.
ISBN 951-1-19372-4 (sid.) Ilm. 6/2004.

Kylmässä Norlannissa kasvaneen Hans Olofsonin kohtaloksi koituu nuoruusvuosien läheisimmän ystävän Janinen unelman toteuttaminen. Hän lähtee tutustumaan juuri itsenäistyneeseen, levottomaan Sambiaan. Lyhyeksi sunniteltu vierailu venähtää kahdeksaksitoista rankaksi vuodeksi. Olofsonin idealismi törmää afrikkalaiseen todellisuuteen, jossa rasismi ja eriväristen ihmisten viha toisiaan kohtaan yhä rehottavat. Kun niin valkoiset kuin mustatkin ajavat omia itsekkäitä etujaan, Afrikka ei todellakaan palkitse hyväntekijäänsä. Julmat iskut rikkaita valkoisia vastaan herättävät pelkoa ja epävarmuutta. Väkivaltaisuuksien uuvuttamana ja kykenemättömänä ymmärätmään vierasta elämänmuiotoa Hans Olofson joutuu lopulta henkilökohtaisen tilinteon eteen. Henning Mankell tuntee syvällisesti afrikkalaista kultturia. Leopardin silmä on trillerin intensiteetillä kirjoitettu romaani maanosasta, jossa länsimainen ajattelutapa kohtaa oman rajallisuutensa.
Tämä ei ole dekkari, mutta varmasti siitä huolimatta loistava kirja. Mankellin kirja kertoo tarinan Afrikasta ja eurooppalaisesta ihmisestä keskellä vierasta kulttuuria. Romaani sisältää monia tekijänsä elämään ja taustaan liittyviä omakohtaisia piirteitä.

Comédia infantil.
Alkuteos: Comédia infantil, 1995. Suom. Päivi Kivelä.
Otava 2005.
ISBN 951-1-19995-1 (sid.) 34,30 e. Ilm. 1/2005.

Henning Mankell taikoo outoa optimismia tähän koskettavimpaan ja itselleen l
äheisimpään Afrikka-romaaniinsa.
Yksinäinen mies hoitaa haavoittunutta poikaa teatterin katolla eräässä afrikkalaisessa satamakaupungissa. Poika kertoo yhdeksänä yönä riipaisevan tarinansa, ja sen tehtyään hän kuolee. Nelio on vasta kymmenvuotias, mutta jo vanha ja viisas. Sissien järjetön väkivalta on ajanut hänet kotiseudultaan kaupungin kaduille. Kun katulasten johtaja lähtee merille, hän jättää paikkansa Neliolle, joka hoitaa tehtävää vastuullisesti ja tovereistaan välittäen. Pieni Nelio on myyttinen hahmo: profeetta, hyvä paimen ja lunastaja, joka uhrautuu muiden takia. Tarina tunnetaan myös kansainvälisenä elokuvana, jossa esiintyjinä on muun muassa mosambikilaisia katulapsia.

Syvyys.
Alkuteos: Djup, 2004. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2005.
ISBN 951-1-20165-4 (sid.) 36,20 e. Ilm. 9/2005.

On vuosi 1914, ja sodan pelko ulottuu Pohjolaan asti. Lars Tobiasson-Svartman on
saanut salaisen tehtävän mitata saaristovedet uudelleen, jotta laivasto voisi ottaa uusia reittejä käyttöönsä.
Tobiasson-Svartman haluaisi hallita niin tunteensa kuin meren, jonka syvyyksiä hän luotaa, mutta oman sielunsa­ syvyyksiä hän ei tunne alkeiden vertaa. Mittausmatkoillaan hän löytää eräältä karulta saarelta naisen, joka alkaa kiehtoa ja vetää puoleensa, vaikka hänellä on vaimo Tukholmassa. Suhde syttyy, ja kiristyvä valheiden ja itsepetoksen
verkko alkaa kutoutua.
Hyytävästi kohti klassista tragediaa etenevän romaanin ihmiset ovat kuin laivoja, jotka yrittävät mahtua sivuuttamaan toisensa kapeikoissa.

Daisy Sisters.
Alkuteos: Daisy Sisters, 1982. Suom. Outi Knuuttila.
Otava 2006.
ISBN 951-1-20599-4 (sid.) 35 e. Ilm. 4/2006.

17-vuotiaat Vivi ja Elna pyöräilevät hilpeinä kohti Norjan rajaa sotakesänä 1941. He ovat ensimmäistä kertaa matkalla omin päin. Vapaus tuntuu huumaavalta, sillä talvi oli vaikein miesmuistiin. He laulavat riemusta ja kutsuvat itseään Daisy Sisters -duoksi. Ilo vaihtuu kauhuksi, kun rajavartija raiskaa juopuneen Elnan yhteisen illanvieton päätteeksi. Yhdeksän kuukautta myöhemmin Elna synnyttää tyttären ja antaa hänelle nimeksi Eivor.
Eivor ei halua tulla äitinsä kaltaiseksi vaan aikoo päättää itse omista asioistaan. Mutta elämä kulkee polkujaan, Eivor joutuu naimisiin ja hänen miehensä vaatii häntä jäämään kotiin lasten kanssa. Kestää kauan ennen kuin Eivor saa otetuksi elämänsä ohjat omiin käsiinsä ja pystyy edes hiukan edistämään tasa-arvoa omalta kohdaltaan.
Maamme luetuin ruotsalainen kirjailija Henning Mankell piirtää lempeissä muotokuvissaan esiin työläisnaisten toiveet ja unelmat - sekä armottoman todellisuuden, joka niin usein uhkaa murskata heidät. Rempseän Liisan kautta hän antaa myös kasvot tuhansille suomalaisille työläisille, jotka helpottivat Ruotsin työvoimapulaa 1960-luvulla.
Huom! Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1982 Ruotsissa.

Kadonneiden miesten metsä.
Alkuteos: Fångvårdskolonin som försvann, 1979. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2007.
ISBN 978-951-1-21470-0 32,50 e. Ilm. 3/2007.
Uusi p. Loisto -pokkarina 2008.

Hirtehinen pienosromaani 1970-luvun ruotsalaisen kansankodin nurjasta puolesta ja uskonsa virkavaltaan menettävästä ylikonstaapelistä, joka päättää kadota.
Onhan nyt käsittämätöntä leväperäisyyttä, että kokonainen lakkau­tettu työsiirtola voi kadota kartalta, tuumii rikosylikonstaapeli Nalle Lindgren. Valmiiksi kapinamielellä oleva Lindgren päättää protestiksi kadota itsekin - kyllä kai poliisin häviäminen sentään huomataan. Ja mikä olisikaan parempi piilopaikka kuin työsiirtola, jota ei virallisesti ole olemassa. Vanhaan rakennukseen keskelle metsää päätyy erilaisista syistä kolme muutakin miestä. Yhdessä he ryhtyvät pohtimaan ruotsalaisen yhteiskunnan tilaa ja keinoja ongelmien korjaamiseksi.
Kukaan ei ilmesty etsimään kadonnutta poliisia, ja tunnelma metsäleirissä kiristyy. Sitten miehille tarjoutuu tilaisuus toimia.
Wallander-dekkareillaan suomalais­lukijoiden suosikkikirjailijaksi noussut Henning Mankell käsittelee 1970-luvun lopulla kirjoittamassaan yhteiskunnallisessa pakotarinassa samoja teemoja, joista hänet nykyään tunnetaan kautta maailman. Mankellin kirjoja on nyt myyty Suomessa yli miljoonan kappaleen verran.

Italialaiset kengät.
Alkuteos: Italienska skor, 2006. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2007.
ISBN 978-951-1-21705-3 (sid.) 36,40 e. Ilm. 9/2007.

Ulkosaariston yksinäisyyteen vetäytynyt entinen kirurgi Frederik Welin kohtaa keskellä talvea yllättävän näyn: jäällä hänen talonsa edessä rollaattoriin nojaa vanha nainen.
Nainen on Frederikin entinen rakastettu Harriet, jonka mies jätti neljäkymmentä vuotta sitten sanomatta sanaakaan. Harriet on kuolemassa syöpään, ja hän on tullut pyytämään Frederikiltä viimeistä palvelusta: että tämä täyttäisi kauan sitten antamansa lupauksen ja veisi hänet eräälle tietylle pohjoiselle metsälammelle.
Suostuessaan pyyntöön Frederik ei voi aavistaa, mikä häntä odottaa. Matka läpi talvisen Ruotsin on myös matka Frederikin omaan menneisyyteen. Se pakottaa hänet vihdoin kohtaamaan haamut, jotka ovat saaneet hänet eristäytymään maailmasta, ja ottamaan vastuun hirveästä virheestä, joka kerran muutti hänen elämänsä.
Henning Mankellin uusi teos pohtii rakkautta ja intohimoa vanhenemisen näkökulmasta. Se jatkaa ajatuksia herättävästi samoja teemoja kuin romaanit Syvyys ja Kennedyn aivot.

Ajan rannalla.
Alkuteos: Berättelse på tidens strand, 1998. Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2008.
ISBN 978-951-1-21471-7 (sid.) 34,80 e. Ilm. 2/2008.

Vanha mies istuu nuotion ääressä jossain kaukana Afrikassa, kohentelee tulta ja tarinoi jumalista, ihmisistä, vapaudesta. Tarinoista syntyy kuva tavallisten afrikkalaisten selviytymistaistelusta ja runollinen puheenvuoro köyhän maanosan puolesta. Meren ja maan, unen ja toden näkymättömällä rajalla taidokas tarina kääntyy kohti kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää. Ajan rannalla kuvaa osittain Mankellin omia kokemuksia. Eurooppalainen mies kohtaa Afrikan, jonka valkoiset alistivat, vaikkeivät koskaan oppineet voittamaan pelkoaan. Kolonialismista ja lähetyssaarnaajista huolimatta afrikkalaiset ovat säilyttäneet vahvasti omanlaisensa ajattelun ja elämisen tavan.
Henning Mankell alkoi kirjoittaa romaaniaan jo 1970-luvulla vierailtuaan ensimmäistä kertaa itsenäisyystaisteluiden repimässä Mosambikissa. Kirjailijalle myönnettiin vuonna 2004 Evangelische Akademie des Tutzingin suuri suvaitsevaisuuspalkinto, jonka luovutti Desmond Tutu.Mankell tunnetaan terävänä yhteiskuntakriitikkona. Hän käsittelee sosiaalisen vastuun teemoja myös Afrikka-kirjoissaan Comédia infantil, Leopardin silmä ja Tuulten poika.

Panokset.
Alkuteos: Bergsprängaren, 1973.  Suom. Laura Jänisniemi.
Otava 2009.
ISBN 978-951-1-23177-6 (sid.)   34,30 e.  3/2009.  
Nidotun laitoksen 1.p. ilm. 2/2010.

On vuosi 1911, ja modernisoituva Ruotsi tarvitsee junaratoja. Nuori panostaja Oskar Johansson haavoittuu vaikeasti räjähdysonnettomuudessa – on suoranainen ihme, että hän jää henkiin.
Eläkkeellä vuonna 1965 Johansson kertoilee elämästään nimettömälle kuulijalle. Vannoutunut aatteen mies on jatkanut panostajana koko työikänsä mutta radikalisoitunut petyttyään siihen, mitä kansankodilla on hänelle tarjota. 60-luvun nuorison kapina jaksaa vielä sytyttää vanhan Johanssonin toiveet. Miltä näyttää 1900-luvun Ruotsi tällaisesta perspektiivistä? Mitä demarit oikeastaan saivat aikaan? Jäikö jäljelle mitään räjäytettävää?
Tästä alkoi menestystarina.  Mankellin yhteiskuntakriittinen esikoinen vuodelta 1973 ilmestyy vihdoinkin suomeksi.

Isidorin tarina.
Alkuteos: Sagan om Isidor, 1984.   Suom. Kari Koski.
Otava 2011.
ISBN 978-951-1-24831-6 (sid.)   Ilm 1/2011.  
Ei dekkari!!!

Mestarin vahva ja koskettava yhteiskunnallinen varhaisteos kansanmiehen sitkeästä oikeustaistelusta 1840-luvun Ruotsissa.
Isidor on ruotsalaisen kalastajaperheen nuorin poika. Perintöä ei ole tiedossa, mutta Isidor haaveilee silti omasta maapalasta. Maailmaa nähneeltä Kapteenilta Isidor saa kuulla Ranskan vallankumousmellakoista ja sosialistisista aatteista. Ajatukset tuntuvat aluksi kovin kaukaisilta, mutta jäävät itämään nuoren miehen mieleen. Kun Isidor sitten häädetään maatilaksi vaivalla raivaamaltaan karulta vuokraluodolta, hän aloittaa epätoivoisen taistelun oikeuksiensa puolesta.

Likainen enkeli.
Alkuteos:  Minnet av en smutsig ängel, 2011.  Suom. Kari Koski.
Otava 2011.
ISBN 978-951-1-24868-2 (sid.)   38,80 e.   Ilm.  9/2011.

Helmikuu 1905. Anna Maria Lundmark seisoo reelingin laidalla Lovisa-laivan kannella samalla kun hänen aviomiehensä, perämies Lars Lundmarkin ruumis uppoaa mereen. Anna muistaa isänsä viimeiset sanat: "Köyhä enkeli, se sinä olet." Vuotta myöhemmin Anna omistaa Mosambikin portugalilaissiirtokunnan pääkaupungin suurimman bordellin. Sorretusta naisesta on tullut kaupungin voimahahmo, köyhästä enkelistä likainen enkeli. Kuka oli tämä nainen, joka päätyi Ruotsista Afrikkaan ja loi itselleen poikkeuksellisen valta-aseman? Ja mitä hänelle tapahtui? Henning Mankell kertoo Anna Lundmarkin kiehtovan tarinan.
Likainen enkeli on tositapahtumiin perustuva romaani salaperäisestä ruotsalaisnaisesta, joka piti ilotaloa 1900-luvun alun Afrikassa.
Huom!  Ei ilmeisesti ole dekkari, mutta varmasti mielenkiintoinen romaani kuitenkin.

Ruotsalaiset saappaat.
Alkuteos: Svenska gummistövlar, 2015.  Suom. Kari V. Koski.
Otava 2015.
ISBN 978-951-1-291725 (sid.) Ilm. 8/2015. 

Syrjäiseen saareen vetäytynyt entinen kirurgi Frederik Welin herää elokuun yönä siihen, että hänen talonsa palaa. Italialaiset kengät -romaanin dramaattinen tarina jatkuu.Frederik pakenee tulipaloa viime hetkellä, jaloissaan kaksi vasemman jalan kumisaapasta. Hänen koko omaisuutensa on mennyttä. Koko syksynä Frederik ei löydä iloa edes tyttärensä raskaudesta, kunnes hän tapaa paikallislehden toimittaja Lisa Modinin, ja hänen sisällään syttyy jotakin, minkä hän oli luullut jo kadonneen.Uudenvuoden aattona Fredrik järjestää juhlat. Samana yönä saaristossa palaa toinen talo, ja tapahtumat johtavat päätökseen, jollaista Frederik ei ikinä olisi osannut kuvitella.
Italialaiset kengät -romaanin tarina jatkuu.


Nuortenromaaneja

Kohti etäistä tähteä.
Alkuteos: Hunden som sprang mot en stäjrna. Suom. Eila Kivikkaho.
Tammi 1992.
ISBN 951-30-9876-1 (sid.)

Tähtiin karkaava koira.
Alkuteos: Hunden som sprang mot en stjärna. Suom. Marja Kyrö.
WSOY 2003.
ISBN 951-0-28144-1 (sid.)

Varjot kasvavat hämärässä.
Alkuteos: Skuggorna växer i skymningen. Suom. Marja Kyrö.
WSOY 2004.
ISBN 951-0-28680-X (sid.)

Pyryssä nukkuva poika.
Alkuteos: Pojken som sov med snö i sin säng. Suom. Marja Kyrö.
WSOY 2005.
ISBN 951-0-28681-8 (sid.) aivot.

Äänikirjat

Kasvoton kuolema.
Lukijana Eero Saarinen.
Suom. Markku Mannila.
10 CD-äänilevyä.
Otava 2006.
ISBN 951-1-21085-8

Riian verikoira.
Lukijana Eero Saarinen.
Suom. Arja Gothoni.
10 CD-äänilevyä.
ISBN 951-1-21543-1


Hymyilevä mies.
LUkijana Eero Saarinen.
Suom. Markku Mannila.
Noin 13 CD-levyä.
Otava 2008.
ISBN 978-951-1-22649-9
Ilm. 4/2008.


Valkoinen naarasleijona.
Komisario Kurt Wallanderin tutkimuksia.
Alkuteos:  Den vita leijoninnan.  Suom. Laura Jänisniemi.
ISBN 978-951-1-22330-6     Ilm. 4/2009.    Kansikuva
N. 17 CD-levyä, yhteensä n. 20 tuntia.
Lukijana Eero Saarinen.


Artikkeleita ja kirjallisuutta


Heino, Erja-Outi: Ruotsalaiskirjailijan sitkeä ristiretki :
Don Henning, pelon puhemies (kirjailija Henning Mankellin haastattelu).
Anna 1999, nr 20, s. 38-41.

Hämäläinen, Karo: Komissaario Wallander palaa valkokankaalle (Henning Mankellin etsivähahmon Kurt Wallander nähdään valkokankaalla kolmessatoista uudessa elokuvassa).
Suomen kuvalehti 33/2004, s. 58.

Manninen, Mari: Ystadin poliisiasemalla leikitään Kurt Wallanderia.
Helsingin Sanomat 10.4.2004.

Mäntymäki, Tiina: Kurt Wallanderin muotokuva ja etsivän rooli. (Henning Mankell).
Ruumiin kulttuuri 4/2001, s. 20-22.

Nikula, Sanna: Mankell kirjoitti ensimmäisen rakkausromaaninsa.
Pohjolan Sanomat (STT) 21.9.2005.

Pietiäinen, Jukka-Pekka: Wallanderin jäljillä.
Ruumiin kulttuuri 1997:3.

Rauhanlaakso, Esa: Kurt Wallanderin jäljillä.
Etelä-Suomen sanomat 23.6.2000.
Esittely opastetuista kierroksista Henning Mankellin dekkareiden
tapahtumapaikoista Ystadissa

Stenbäck, Irma: Mosambikin moralisti ei vaikene : Henning Mankell parantaa
maailmaa kärkevillä kirjoillaan.
Helsingin Sanomat 27.10.01.

Stenbäck, Irma: Maailmanparantaja Mankell.
Helsingin Sanomat 19.9.2005.

Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja. 1997.
Ulkomaisia nykykertojia 2. BTJ Kirjastopalvelu. 1998.

Saarinen, Risto: Pahan ylijäämä hyvinvointivaltiossa : uusi pohjoismainen rikoskirjallisuus. (esimerkkeinä mm.. Anne Holt, Anna Jansson, Henning Mankell,
Sven Westerberg, Helena von Zweigbergk).
Ruumiin kulttuuri 1/2004, 33-35.

Vuorio, Pirkko: Jännityksen mestarilta rakkausromaani.(Haastateltavana ruotsalainen rikoskirjailija Henning Mankell uudesta romaanistaan Syvyys (Otava, 2005, alkuteos: Djup).
Et-lehti 6/2005, s. 24-25.


Arvosteluja

Kasvoton kuolema. Otava 1993.
Ruumiin kulttuuri 1993:2. Risto Hannula.

Riian verikoirat. Otava 1994.
Ruumiin kulttuuri. 1994:2. Janne Mäkelä.

Hymyilevä mies. Otava 1996.
Ruumiin kulttuuri 1996:2. Pertti Vuorinen.

Väärillä jäljillä. Otava 1997.
Ilkka 26.1.98 Arv.: Ilkka Loivamaa..
Ruumiin kulttuuri 1997:2. Paula Arvas.

Viides nainen. Otava 1998.
AL 21.3.98. Arv.: Ari Haasio.
HS 4.5.98 Arv.: Pertti Avola.
Hbl 1.7.98. Arv.: Annika Hällsten.
Kaleva 8.6.98. Arv.: Timo Kukkola.
KS 10.8.98. Arv.: Ulla Ekman-Salokangas.
KU 30.4.98. Arv.: Kai Hirvasnoro.
PS 16.4.98 Arv.: Kalervo Toiviainen.
SS 19.6.98. Arv.: Pentti Pesä
Ruumiin kulttuuri 2/98. Arv.: Leena Lehtolainen.

Askeleen jäljessä. Otava 1999
.
AL 7.5.99. Ari Haasio.
HS 28.4.99 Maria Säntti
Ilkka 27.8.99. Maire Turunen.
Kaleva 13.5.99. Timo Kukkola.
KU 28.5.99. Jukka Parkkari.
Lapin Kansa 14.7.99. Tapio Nevala.
PS 18.4.99. Marko Korhonen.
Ruumiin kulttuuri 2/99. Janne Mäkelä.

Palomuuri. Otava 2000.
Aamulehti 26.8.00. Matti Apunen:
Helsingin Sanomat 23.8.2000. Antti Majander.
Ilkka 9.9.00. Ismo Loivamaa:
Kaleva 19.3.01. Jaakko Puolimatka.
Kansan Uutiset 24.8.00. Kai Hirvasnoro.
Lapin Kansa 13.2.01. Tapio Nevala.
Ruumiin kulttuuri 3/2000. Antti Turunen.
Turun Sanomat 24.11.00. Seppo Lehtinen.

Valkoinen naarasleijona. Otava 2001.
Aamulehti 30.9.01. Ari Haasio.
Deemari 31.10.01. Rolf Bamberg.
Etelä-Suomen Sanomat 16.10.01. Kyllikki Kiiranen.
Helsingin Sanomat 5.9.01. Jukka Koskelainen.
Ilkka 9.9.01. Markku Kulmala.
Keskisuomalainen 9.8.01. Sari Toivakka.
Lapin Kansa 7.10.01. Tapio Nevala.
Pohjolan Sanomat 10.1.02. Hannu Sarrala.
Ruumiin kulttuuri 3/2001. Pekka Turunen.

Pyramidi. Otava 2002.
Aamulehti 12.5.02. Marjaana Karhunkorpi.
Helsingin Sanomat 38.802. Tommi Aitio.
Kaleva 12.7.02. Jaakko Puolimatka.
Kansan Uutiset 24.5.02. Kai Hirvasnoro.
Ruumiin kulttuuri 2/2002. Outi Mäkinen.

Tanssinopettajan paluu. Otava 2002.
Etelä-Suomen Sanomat 14.10.02. Erja Vainikka-Howard.
Ilta-Sanomat 20.11.02. Pekka Holopainen.
Kansan Uutiset 25.10.02. Kai Hirvasnoro.
Ruumiin kulttuuri 4/2002. Risto Raitio.

Ennen routaa. Otava 2003.
Helsingin Sanomat 20.12.2003. Anne-Riitta Isohella.
Ruumiin kulttuuri 3/2003. Tero Koistinen.

Kennedyn aivot. Otava 2006.
Helsingin Sanomat 27.7.2006 Esa Mäkinen.
Satakunnan Kansa 3.8.2006. Lili Wessman.



Internet


Henning Mankell -sivut
Wikipedia (suom.) - Henning Mankell.
Wikipedia (engl.) - Henning Mankell .
www.mankell.de
wallander-web.de - Die Kommissar-Wallander-Fanpage
Krimi-couch.de - Henning Mankell
Aftonbladet - Henning Mankell
Filmsajt.se - Rolf Lassgård.
Rolf Lassgård - Interview
Spiegel OnLine - An Interview with Henning Mankell
Ystadin kaupungin kotisivulla ollaan Wallanderin jalanjäljillä: www.ystad.se.




 

Tornion kaupunginkirjasto

©2015 Terttu Uusimaa